Punainen peite (ohje), kukkia ja taulu nukkekoteihin

 

Ruusula sai jouluisen päiväpeitteen, jossa väreinä ovat punainen, pinkki ja lila. 

Ohje simpukkavirkkaukseen on kuvan alla.

OHJE SIMPUKKAVIRKKAUKSEEN

(ohjeessa ei ole kuvan mukaista lilaa reunusta, sen voi tehdä ketjusilmukoilla)

1. kerros: Virkkaa ketjusilmukoita niin leveästi kuin työn haluat olevan, sulje kerros piilosilmukalla.

2. kerros: Virkkaa 1 kerros kiinteitä silmukoita.

3. kerros: Virkkaa 2 pylvästä, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin, *1 kiinteä silmukka, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin, 5 pylvästä yhteen kiinteään silmukkaan, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin.*

Toista edellinen *-* kerroksen loppuun asti. Lopeta kerros virkkaamalla kaksi pylvästä, sulje kerros piilosilmukalla.

4. ja muut kerrokset: Virkkaa kuten 3.krs, uudet simpukat (5 pylvästä) virkataan edellisen kerroksen simpukoiden väleihin, eli 'notkoihin'.

Ruusulan nukkekodin uusi päiväpeite.

Varmaan on ennenkin vaihdettu talvi- ja kesätekstiilit vuodenaikojen mukaan. Punainen on lämmin väri talvella ja valkoinen peite on raikas kesällä. Periaatteessa voisi vaihtaa myös nukkekodin verhot talviverhoihin, mutta ehkä sitten ensi talvena. 

Ruusula sai myös kukkalähetyksen; 

Kukkakimppu salin pöydälle.

Ruukkukukka ruokasalin pöydälle.

Willa Helmi sai arvokkaan taulun keittiöön, jonka maalasi Akseli Gallen-Kallela vuonna 1884. Teoksen  nimi on 'Poika ja varis'. (Tämä on tietysti minikopio oikeasta taulusta.) Lapsille kaikki elämässä on uutta ja mielenkiintoista, ehkä tämä taulu kertoo lapsen löytämisen riemusta. Lapset myös rakastavat eläimiä ihan luonnostaan. Poika ymmärtää seistä hiljaa paikoillaan, ettei varis säikähdä ja lennä pois, siinä näemme lapsen ymmärrystä luonnon eläintä kohtaan. He ovat maalauksessa kuin ystävykset, toinen toisiinsa luottaen.

Poika ja varis- taulu Willa Helmen nukketalossa.

Nyt sataa ulkona sakeasti lunta, onneksi tulee valkea joulu. 

Joulukalenterin luukut aukeavat aattoon asti, muuta postia sitten taas joulun jälkeen.

Varokaa liukastumista ja ajakaa liikenteessä varoen!

Joulun iloa kaikille, isoille ja pienille !

toivoo mummu Pirkanmaalta

❤❤❤

Kukat ja taulu: Tori.fi

Ristikkolehti nukketaloon - ohje

 Tein pikapikaa ristikkolehden nukkekotiin. Kuvan alla kerron, miten sen tein.

OHJE

1. Leikkasin oikean ristikkolehden takasivulta pienen lehtimainoksen nukkekodin lehden kanneksi. Tässä ristikkolehdessä ne olivat mustavalkoisia, joissakin muissa lehdissä ne voivat olla värillisiä.

Nukkekodin ristikkolehden kansi.

2. Ristikkolehden ratkaisusivuilta leikkasin kaksi vierekkäistä ratkaisuruudukkoa samaan leikkeeseen. Taitoin leikkeen puoliksi, ratkaisut sisäänpäin. Liimasin vasemman puoleisen sivun takapuolelta kiinni kansisivuun. Koska ratkaisuruudukot olivat suurempia kuin kansisivu, piti vähän leikata sisäsivuja pienemmiksi.

Lehden sisäpuolella ristikon ratkaisut.

3. Leikkasin ja liimasin kolmannen ratkaisuruudukon takakanneksi. Tässä nukkekodin lehdessä ei ole muita sivuja kuin yksi aukeama, mutta niitä voi halutessaan tehdä enemmänkin. Tein näin ohuen lehden, että lehti pysyy myös kiinni taitettuna, sillä jos lehdessä on useita sivuja, ei kannet ehkä pysy kiinni.

Takakanneksi voisi liimata myös yksivärisen paperin, vaikka tulostepaperista. Liimana käytin puikkoliimaa. Näin voi tehdä muitakin nukkekodin lehtiä, jos löytyy lehtien mainoksia ja pieniä kuvia oikeista lehdistä.

Lehden takakansi.

Pihan portti ja kukkalaatikko puutikuista

Tein Ruusulan pihalle portin jäätelö- ja kahvitikuista. Kuvasta jo näkee, kuinka se on tehty, eli se oli helppo hommeli. 

Kiinnitin leikatuista kahvitikuista poikkipuut molemmille puolin porttia. Muotoa porttiin sain, kun leikkasin pystypuut eli jäätelötikut eri korkuisiksi. Käytin porttiin myös huonompia tikkuja tunnelman vuoksi. Kiinnitin portin aitaan kiinni teipillä ja teipin päälle teippasin tikkujen palaset. Minikokoisilla saranoilla portista tulisi vielä parempi.

Ruusulan pihan portti

Kukkalaatikko, joka odottaa kukkia

Tein kukkalaatikon pitkien tulitikkujen laatikosta. Laatikko oli sopivan pituinen köynnöstuen alle, mutta se oli liian leveä tuohon kohtaan pihaa, joten halkaisin sen pituussuunnassa ja asetin puolikkaat sisäkkäin, että laatikosta tuli kapeampi. Teippailin sitä sisäpuolelta yhteen. 

Päällystin laatikon leikatuilla kahvitikuilla ja piirtelin vaaleanharmaalla tussilla pintaan epäsäännöllisiä raitoja. Kuvassa raidat näyttävät vihreiltä ja ruskeilta ja voisi laatikon niilläkin väreillä värittää, tai sitten jättää puun väriseksi. Piirsin tussilla myös naulojen kannat laatikon reunoihin. Siinä nyt uusi kukkalaatikko saa odottaa lisää kukkasia istutettavaksi. 🌸

Lisäys: Tein Ruusulan nimikyltit jäätelötikuista porttiin ja oven yläpuolelle.

Köynnöstuki ja köynnöskasvi itse tehden

Tein kahvitikuista köynnöstuen Ruusulan kesäkukille ja siihen köynnöskasvin, joka on Kukkakylän oma lajike; Sini Virve. 

Kukat ja lehdet tein vihreästä rautalangasta ja väritetystä maalarinteipistä. Ehkä teen joskus lisää lehtiä, nyt aika ei riittänyt enempään. Aika vierähtää todella nopeasti näiden hauskojen puuhien kanssa. Kukat tein samoin kuin punaiset kukat neljällä rautalangalla, joiden päihin teippasin maalarinteipit ja leikkasin ne terälehtien muotoon, väritin tusseilla, lakkasin ja kiedoin 4 terälehteä yhdeksi kukaksi.

Taas tuli kukista aika isot, vaikka tehdessä ne tuntuivat tosi pieniltä. Kukkakylässä on erityisen hyvää multaa, kun kukat kasvavat niin suuriksi 😊 Köynnöksen edessä voisi olla kukkapenkki tai kukkalaatikko, jossa multaa. Ehkä joskus.. 

Köynnöstuessa kiinnitin poikkipuut pystypuiden eteen ja taakse. Ja vielä kolmannet poikkipuut ylös, alas ja keskelle, ettei tuki ole koko matkalta seinässä kiinni, jotta kasvi pääsee kietoutumaan köynnöstuen takaa siihen kiinni. Kiinnitin valmiin tuen kaksipuolisella teipillä talon seinään näiden kolmen poikkipuun kohdalta. 6 mm:n levyinen teippi on saman levyistä kuin kahvitikut. 

Emma viihtyy pihalla hyvin ystävänsä Marketan kanssa. Lapsenlapseni ihastui noihin pieniin nalleihin 😊

Köynnöstuki Ruusulan pihalla ja Marketta ja Emma

Aita jäätelötikuista nukketalon pihalle

Leikkasin aidan pystypuut jäätelötikuista ja poikkipuut kahvitikuista. Sen jälkeen aidan teko oli vain kappaleiden kiinnitystä. Kulmiin laitoin teippiä ja kulmien avulla aita pysyy pystyssä. Aidan jatkokohtiin laitoin pienet tukikappaleet, nekin leikatuista kahvitikuista. Piirsin niihin lyijykynällä 'naulojen' kannat. Aita on vähän korkeampi kuin edellinen pahviaita oli.

Jättimäisen pihakukan saviruukkuun tein perinteisesti vihreästä rautalangasta ja maalarinteipistä. Väritin lehdet ja terälehdet tusseilla ja lakkasin ne. Punaiset kukkien terälehdet tein neljällä rautalangalla, jotka kiedoin yhteen. Liimasin kukkien keskikohtiin pumpulipuikoista leikatut pumpulipallukat. Tökkäsin rautalankavarret ruukussa olevaan muovailuvahaan. Sen päälle kaadoin kerroksen liimaa ja kahvinpuruja 'mullaksi'. Ruukku on iso, siksi kukatkin ovat isoja 1:12 mittasuhteeseen nähden. Se on nyt Kukkakylän oma lajike, Jätti Liljeliini.

Alla on linkki kukkien askartelu videoon, jonka olen jakanut täällä ennenkin.

https://areena.yle.fi/1-4354995

VINKKI: Jäätelötikuista voisi tehdä myös terassilaudoituksen, jos kyseessä on modernin nukkekodin piha.

Hauskaa Vappua 😊☕🍩🎈

Kaakeliuuni itse tehden - olipa kivaa puuhaa !

Ostin palan kaakelipaperia ja tein siitä kaakeliuunin Ruusulaan.

Tarvikkeet; Kaakelipaperi, kierrätyskartonki, musta askartelupaperi, metallinappi, bambusukkapuikon pätkä, puuhelmi, 2-puolinen teippi, tavallinen kirkas teippi, liimaa, kulta- ja hopeatussit, kuviosakset, tavalliset sakset ja iso neula.

KAAKELIN KUVIOIDEN KOHDISTUS

Tein uunia niin innokkaasti, etten huomannut kohdistaa kuvioita keskelle uunia, eli oikeassa laidassa näkyy kuvioista puolikkaat. Kuvioiden kohdistaminen kannattaa huomioida ihan ensiksi seuraavalla kerralla. Keskityin vain käyttämään koko paperin, että sain tehtyä ison uunin, niinkuin tuon tyyppiset uunit yleensä ovat. Kaakelipaperi ei ollut huoneen korkuinen ja leikkasin paperin leveyssuunnasta kaksi kappaletta uunin yläosaan. Ne istuvat kuvioon hyvin.

MUSTA PAPERI SISÄPUOLELLE

Käytin kiinnityksiin 2-puolista teippiä. Kiinnitin kaakelipaperin ensin kierrätyskartonkiin ja uunin sisäpuolelle tausta- ja sivuseiniin teippasin mustaa askartelupaperia ja sitä samaa myös luukkujen sisäpuolelle ja taustaseinän ulkopuolelle, vaikka tausta ei sieltä mihinkään näykään. Taitoin paperin ja kartongin niin, että uunin sivuille jäi kaksi riviä kaakeliruutuja.

LUUKUT METALLITUSSEILLA JA KUVIOSAKSILLA

Luukut tein myös ohuesta kierrätyskartongista, joka oli ennen tuotepakkauksen tukipahvia. Leikkasin kuviosaksilla päällimmäiset luukkujen  koristekappaleet ja niihin tavallisilla saksilla kulmikkaat nupit kartongista. Väritin luukkujen osat hopea- ja kultatusseilla ennen yhteenkiinnitystä. Väritin luukkujen sisäpintaa hopealla epätasaisesti, että mustaakin jäi näkyviin, eli se kuvaa nokeentunutta luukkua. Teippasin toisen luukun kiinni, toisen jätin auki. Tein myös kartongista kapeat kaistaleet uunin aukon ympärille ja väritin ne hopeatussilla.

ILMANOTTOAUKKO METALLINAPISTA

Tein uunin yläosaan ilmanottoaukon. Sattumalta oli yksi tuollainen vanha metallinappi laatikossa, joka käy hyvin tuohon uuniin. Puhkaisin reiän uuniin isolla neulalla ja saksilla, ja työnsin napin kannan siitä läpi. Kiinnitin nurjalta teipillä. Ei tuo ole välttämätön olla, mutta nappi sattui siihen sopimaan.

PELLIN SÄÄTÄJÄ BAMBUPUIKOSTA JA PUUHELMESTÄ

Pellin säätäjän uunin yläosaan tein bambuisen sukkapuikon pätkästä, johon kiinnitin puuhelmen liimalla. Väritin varren hopeatussilla. Reiän uuniin sitä varten tein isolla neulalla ja varsi istuu siinä nyt napakasti.

UUNIN KATTO JA POHJA KARTONGISTA

Kiinnitin kierrätyspahvista uunille katon teipillä, sattui olemaan tumman keltaista kartonkia. Se ei ole välttämätön korkeassa uunissa. Uunin pohjan tein myös kartongista ja sisäpuolen vuorasin mustalla paperilla. Kiinnitin pohjakappaleen vain takareunasta uuniin tavallisella teipillä, että pohjan voi avata, jos haluaa myöhemmin lisätä sinne valoja, takkapuita, hiillosta, tms. Pohjan kartonkiin leikkasin jo aluksi uunin eduspeltiä kuvaavan lipareen, jonka väritin kultatussilla. Se voisi olla leveämpikin ja vaihtoehtoisesti myös hopean värinen.

En huomannut ottaa tekovaiheista kuvia, olin niin innoissani tästä askartelusta. 😄 Juuri kun se oli valmis, huomasin, että kuviot eivät olleetkaan tasan keskellä. Raah ! Vähän turhauttavaa, mutta ehkä silmä tottuu .. tai teen joskus uuden uunin. Kivaa oli tehdä ja aikaa siihen meni. Kaakelin väri sopii noihin verhoihin ihan prikulleen ja se kiiltää, kuten oikea kaakeli. Eikä maksanut paljon mitään. 

Ruusulan uusi kakluuni eli kaakeliuuni 🔥 jee

Kaakelipaperi: Huuto.net

Virkattu lastenhuoneen matto

Pieniä nukkekodin mattoja on kiva virkata. Tässä taas uusi matto lastenhuoneeseen. Virkkasin maton 2-kertaisella langalla, kiinteillä silmukoilla.

Raidat ylhäältä alas; 1. raita: lila+pinkki 2. raita: punainen+pinkki 3. raita: lila+pinkki 4. raita: lila+punainen. 

Maton päihin virkkasin piparkakkureunat langoilla pinkki+punainen. Virkkasin *3 ketjusilmukkaa ja kiinnitin ne joka toiseen kiinteään silmukkaan*, kiinteällä silmukalla. Näin toistaen kerroksen loppuun asti ja lankojen päättely. Pidin mattoa kostean puuvillaisen astiapyyhkeen välissä yön yli, näin matto ei enää käpristy reunoista ylös. Virkatun maton reunat eivät ole niin tasaiset kuin kangaspuilla kudotun maton reunat, mutta pieni epätasaisuus luo mielestäni vain kodikkuutta nukketaloon.

Uusi matto lastenhuoneessa

Virkkauslangat: Novita, myyjä: Prisma

Lankkulattia jäätelötikuista (ohje)

Tein lattian nukketalon alakertaan jäätelötikuista, joita myydään myös nimellä 'askartelutikku'. Ne ovat saman mallisia kuin Eskimo-jäätelön tikut. Yhdessä pakkauksessa oli 200 tikkua, mutta kaikki tikut eivät olleet ihan suoria. Lattiassa se haittaa, jos tikku on vähänkään kaareva, silloin se ei pysy kiinni kunnolla ja näkyy kuperana tai koverana 'lankkuna' lattiassa. Onneksi suoria tikkuja oli kuitenkin riittävästi tähän yhden huoneen lattiaan. Ehkä tikkuja voi itse suoristaa, mutta en ole sitä kokeillut.

Leikkasin tikuista pois pyöreät päät isoilla saksilla. Joissakin harvoissa tikuissa puu oli niin kovaa, ettei sakset pystyneet niihin, mutta useimmat menivät poikki melko helposti. Tikkujen katkaisuun on olemassa muitakin välineitä.

Tikut on hyvä hioa hiekkapaperilla tasaisiksi ja puhdistaa hiontapöly pois ennen väritystä. 

Koska minulla ei ollut nyt maalia tai lakkaa kotona, väritin tikut yksitellen kahdella eri värisellä ruskealla tussilla. Tusseja kului väritykseen seitsemän, tähän riitti kaksi pakkausta Viikari-tusseja, 50 kpl pakkaukset, joissa on neljä ruskeaa tussia yhdessä pakkauksessa. Väritin myös tikkujen reunat, ettei vaaleaa väriä näy lankkujen raoista. 

Tussiväritys yksitellen oli huomattavasti hitaampaa kuin maalata kerralla koko lattia maalilla. Tussivärityksellä sai kuitenkin elävyyttä lankkujen väreihin, kun vetelin viivoja, jotka kuvaavat puun syitä. Jos olisin halunnut, olisin voinut piirtää lankkujen päihin myös naulojen kantoja kuvaavia pisteitä, mutta päätin, että naulat ovat niin 'pieniä' ettei niitä näy tässä lattiassa. Jos haluaa tasaisemman värin lattiaan, voi käyttää vain yhden värisiä tusseja.

jäätelötikut, tussi ja 2-puolinen teippi

tussilla värjätyt tikut

Sommittelin nuo pitkät lankut nukketalon lattian kokoisen pahvin päälle ja leikkasin ja väritin tarvittavat lyhyet lankunpätkät lisäksi. Alusta kannattaa olla suunnilleen saman värinen kuin lankut, että lankkujen raoista ei vilku eri värinen alusta. Rakoja saattaa jäädä vähän näkyviin, vaikka lataa tikut mahdollisimman lähekkäin toisiaan. Se johtuu siitä, että tikku voi olla vähän kaareva myös sivusuunnassa. Tikkujen suoruus on siis tärkeää tarkistaa ennenkuin ryhtyy niitä värittämään.

Kiinnitin lankut alustaan kaksipuolisella teipillä siinä järjestyksessä, kuin olin ne alustaan sommitellut. Teippikiinnitys on siitä hyvä, että jos jokin lankku siellä kupruilee, lankun saa nykäistyä irti ja korvattua uudella, suoremmalla lankulla, eli väritetyllä jäätelötikulla. Silloin voi laittaa vielä uuden teipinpätkän lankun pohjaan, jos se ei kiinnity kunnolla vanhaan, alustan teippiin.

PS: Lakkasin lattian myöhemmin Fimo-lakalla, katso uudempi artikkeli tästä.

valmis lankkulattia nukketaloon

Tarvikkeet: Prisma

Virkatut matot Ruusulan kammariin

 

Lämpimät kammarin matot

Näiden mattojen idea syntyi siinä samalla, kun aloin virkkaamaan.

Virkkasin matot 2-kertaisella virkkauslangalla, toinen lanka valkoinen ja toinen lanka beige, ja siitä tuli eläväpintainen väri mattoihin. 

Käytin vain kiinteitä silmukoita, joka teki matoista tukevat. 

Mattojen päihin tein piparkakkureunat ketjusilmukoilla, kun ei ollut tarpeeksi lankaa tehdä hapsuja. Matot toimisi ilman niitäkin, ainakin modernissa nukkekodissa. Lankojen värit voisivat olla jotkut muutkin, vaikka vaalean sininen ja tumman sininen, yms.

Olen aika tyytyväinen tähän inspiraatioon, joskus sitä 'puolivahingossa' keksii jotain uutta ja toimivaa ideaa. 

💗

Käsityö- ja askarteluideat tästä blogista saa kopioida yksityiseen tarkoitukseen, mutta ei kaupalliseen. Olisi kiva saada pikku kommentti, jos joku käyttää ideaani. Jos julkaistaan idealla tehty tuote toisessa blogissa, linkitys tähän blogiin olisi kiva. Amalian Päiväkirjan tarinoita ja kuvia ei ole lupa kopioida. Kiitos ymmärryksestä.

💗

Myös pojille uudet virkatut päiväpeitot

 "Rakas Päiväkirja, tein myös Timille ja Tomille uudet päiväpeitot. Hekin saivat valita itse langan värin ja he valitsivat lilan. Nyt lastenhuone on iloisen värikäs. Ehkä joskus tapetoimme sen huoneen, mutta nyt tein pitsisen boordin seinään ja silitin verhot." 

Amalia

Tom ja uudet päiväpeitot

Lapset leikkivät arvausleikkejä

Lastenhuoneen pirteät värit

Peittojen värit määräytyivät oikeastaan siitä, mitä lankaa minulla oli kaapissa. Virkkasin poikien peitot myös pylväillä ja kiinteillä silmukoilla, mutta en tehnyt reunaan koristetta, niinkuin Emman peittoon. Tässä helppo ohje, jos kiinnostaa virkata pikkupeitot. Lankojen värit voivat olla mitkä tahansa.

PÄIVÄPEITE

- Virkkaa 4 krs kiinteillä silmukoilla, tässäkin sängyn pituus = työn leveys.
- *1 krs pylväitä, 3 krs kiinteitä silmukoita*
- Toista edellistä vielä ainakin 3 kertaa, riippuen sängyn leveydestä. Jos sängyssä on paksut petivaatteet, kerroksia voi tarvita enemmän.
- Viimeisenä 5 krs kiinteitä silmukoita pylväskerroksen jälkeen.
- Jatka lankaa katkaisematta kiinteillä silmukoilla kiertäen työn ympäri 3:lta sivulta. Näin tulee molempiin pitkiin reunoihin 5 kerrosta kiinteitä silmukoita.
- Suorista peitot kostean liinan alla yön yli ja kuivata peitot.

TYYNY

 
- Virkkaa kiinteillä silmukoilla sopivan kokoinen suorakaiteen muotoinen pala, jonka taitat kahtia.
- Kiinnitä reunat virkkaamalla, paitsi yksi reuna jätä auki.
- Täytä tyynypussi pehmeällä kankaalla.
- Virkkaa tyynyn reunoihin (ei välttämättä taitekohtaan) 2 kerrosta kiinteitä silmukoita ja näin pussi samalla sulkeutuu ja tyynyyn tulee pieni reunake.

Virkattu päiväpeitto Emmalle

 "30. elokuuta 1851 - Rakas Päiväkirja !

Tein Emmalle päiväpeiton, hän sai itse valita langan värin Sofian kaupassa..."

"Tein peitettä ompeluseurassa, jossa käyvät myös tohtorin rouva Anna Wallin, naapurimme rouva Maiju Eloveena, kartanon rouva Gertrud Granholm, pastorin rouva Eveliina Liljeroos, kanttorin rouva Gunilla Wuorela, sekä nuori rouva jolla on vauva ja tietysti itse leskirouva Brodè, joka pitää ompeluseuraa. 

Meillä on aina hauskaa siellä ! 

Onneksi meidän miehemme eivät kuule kaikkea, mitä siellä puhumme. Hyvässä tarkoituksessa vitsailemme vähän heidän kustannuksellaan, kaikella rakkaudella. Se vähentää pieniä arjen harmeja, kun saa nauraa välillä. Kukaan näistä rouvista ei juorua juttujamme eteenpäin, sen verran jo heitä tunnen ja sen tiedän.

Esimerkiksi viime kerralla rouva Eveliina Liljeroos kertoi miehensä hassusta tavasta iltaisin ennen nukkumaan menoa. Pastori kiertää joka ilta heidän talonsa ulkopuolelta ensin vastapäivään, sitten toisen kerran myötäpäivään, ja tarkistaa kaikki paikat. Sitten hän menee tikapuille istumaan ja ihailee tähtitaivasta hetken ennen kuin tulee sisään. Kerran hän kiipesi aika korkealle tikkailla ja Eveliina rouva huuteli jo ikkunasta, että tulisi jo sisään, ennenkuin tipahtaa alas. Pastori oli vain vastannut siihen 'hysss'. Kerroin siihen perään Henrikin tavasta keksiä sävellyksiä ja hyräillä pihalla lintujen tahtiin. Minua se tapa kyllä vähän liikuttaa, rouvia hiukan hymyilytti ja nuori rouva tirskahti.

Emma ilahtui, kun peite tuli valmiiksi. Teen vielä tyynyn samasta langasta."

Amalia A.

päiväpeite Emmalle

Päiväpeitteestä

Virkkasin peitteen Novitan virkkauslangasta vuorotellen kiinteillä silmukoilla ja vuorotellen pylväillä.
Asetin virkkaustyön poikkisuunnassa sängylle, kuten kuvasta näkyy. Eli työn leveys = sängyn pituus.

Virkkasin lopuksi peitteen kolmeen reunaan 1 krs kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen joka neljänteen silmukkaan 6 pylvästä viuhkamaisesti. Päätyreunaan en tehnyt koristereunaa, eli siihen päätyyn, missä tyyny on. *Lisäsin myöhemmin vielä toisen samanlaisen koristereunan, koska ompelin petivaatteet sänkyyn, jotka nostivat päiväpeiton reunaa ylemmäs. 

Tuli siitä aika kodikas päiväpeitto pikku Emma tytölle. Emman sänky on aikuisen nuken mittainen, koska ei löytynyt mieluista lasten sänkyä.

Helppo aita kierrätyspahvista nukketalon pihalle - ohje

Kerään aina kaikista pakkauksista puhtaat tukipahvit talteen, niitä voi käyttää askarteluun. Säästän yleensä myös vesivärilehtiöiden harmaat taustapahvit ja jonkun verran olen säästänyt myös talous- ja wc-paperihylsyjä ja pestyjä kahvipusseja. Käytetyistä kirjekuorista leikkaan aina itselleni muistilappuja.

Minulla oli tallessa valkoista pahvia, joka on hiukan paksumpaa ja sileämpää kuin kaupasta ostettava askartelukartonki, mutta sen verran ohutta, että sitä voi taittaa, eikä se murru heti poikki. Kokeilin, miltä näyttäisi siitä tehty aita nukketalon pihalle ja tältä se sitten näyttää ..

amalianpaivakirja.blogspot.com

pahviaita

Jos joku muukin haluaisi tehdä pahvisen aidan, tässä on helppo ohje. Mittoja voi muuttaa omiin tarpeisiin sopiviksi.

1. Leikkaa kaksi 0,5 cm levyistä poikkipuuta niin pitkäksi, kuin aidan haluat olevan. 

2. Leikkaa 1 cm:n levyisiä pystypuita niin korkeiksi kuin aidan haluat olevan, tässä aidassa ne ovat 6 cm korkeita. Leikkaa pystypuiden yläpäät joko teräväkulmaisiksi, pyöreiksi tai viistoon. Tai jätä pystypuiden päät suoriksi. Pystypuut voi tehdä paksummastakin pahvista, pääasia on, että poikkipuita voi taittaa niiden murtumatta.

3. Liimaa puikkoliimalla pystypuut poikkipuihin vuorotellen edestä ja takaa, eli *1. pystypuu poikkipuiden edestä, 2. pystypuu poikkipuiden takaa* ja toista samaa aidan loppuun asti. Tarkkaile sitä, että pystypuiden alareuna on aina samalla korkeudella, esim. työpöydän tai paperin reunaa avuksi käyttäen. Jos poikkipuiden päät jäävät näkyviin viimeisen pystypuun jälkeen, leikkaa ylimääräiset pätkät pois.

4. Tässä aidassa pystypuiden välit ovat kukin 0,5 cm, mutta voi aidan tehdä ilman välejäkin, jolloin kuluu enemmän pahvia aitaan. 

5. Jos taitat pahviaitaan kulman poikkipuiden kohdalta, kuten kuvassa, aita pysyy pystyssä. Suoraan aitaan täytyy liimata pienet tukipalaset tai koko aidan mittainen lista aidan alle, jotta se ei kaadu. 

Jo pienikin pätkä valkoista suomalaista aitaa luo tunnelmaa nukketalon pihalle. Tällaisen aidan voi tietysti tehdä myös puulistoista tai jäätelötikuista. Tämä pahviaita on oma idea, mutta se perustuu oikean aidan tekotapaan.

Helppo laattapolku nukketalon pihalle

Amalia on niin kiireinen, ettei ehdi nyt kirjoittaa päiväkirjaa, mutta tässä helppo vinkki tehdä nukketalon pihalle laattapolku. Tätä ideaa voi käyttää myös kouluikäisten lasten nukketalon pihalla, koska se on pehmeä ja edullinen vaihtoehto. Aikuisten harrastajien miniatyyrimaailmaan on olemassa tietysti hienompia ja kalliimpia ratkaisuja, kuten aidot laattakivet, jotka vaativat hiukan enemmän työtä. 

Ostin pussillisen askarteluhuopaa. Pussissa on eri värisiä paloja kooltaan 20 x 30 cm/kpl. Huopien värit pussissa ovat ruskea, musta, oranssi, keltainen, vaaleanpunainen, punainen, tummansininen, valkoinen, vaaleanvihreä ja vihreä. Kolmea viimeksimainittua voi käyttää nukketalon pihalla nurmikkona ja lumena, mutta harmaata huopaa siinä ei ollut, josta tulisi vieläkin paremmat laatat kuin nämä ruskeat.

Halkaisin mustan huovan pituussuunnassa ja teippasin palat peräkkäin 2-puoleisella teipillä alustaan. Täytyi tehdä pieni mutka jatkokohtaan johtuen tilankäytöstä. Leikkasin ruskeasta huovasta erimuotoisia paloja ja teippasin ne mustan huovan päälle. Nyt jälkeenpäin ajatellen ne voisi leikata myös niin, että jää pienemmät raot väleihin. Taidan lisätä pieniä ruskeita paloja vielä väleihin. Paremmin palaset pysyy tietysti liimalla kiinni, varsinkin jos niitä käyttää lasten nukketalossa. Huovasta voisi leikata myös kaarevan polun.

Vaaleanvihreän huovan laitoin keväiseksi nurmikoksi. Huopien värit ovat aika kirkkaat tässä pussissa, eli jos haluaa 'oikeamman' värisen nurmikon, askarteluhuopaa myydään myös muualla monissa väreissä. 

Muita väriyhdistelmiä laattapolkuun: valkoinen pohja ja vaaleanharmaat laatat. Musta pohja ja vaaleanharmaat laatat. Vihreä pohja ja ruskeat tai harmaat laatat, jolloin näyttää siltä, että laatat ovat nurmikolla. Voi vuorotella myös harmaita ja valkoisia laattoja samassa polussa.

Ruusulan piha on muutoin vielä kesken, mutta tässä kuva tämän hetkisestä laattapolusta. Piha vähän pieneni, koska huopapala on aika pieni, mutta kyllä siinä mahtuu vielä aurinkoa paistattelemaan.

Laattapolku huovasta

Huopa: Prisma

Pari virkattua mattoa lisää nukkekotiin

 "Ruusula 26.11.1850 - Rakas Päiväkirjani, Tein kammariin ja ulko-oven eteen uudet matot."

"Lapset ovat leikkineet joka päivä lumessa ja tulevat sisälle posket iloisen punaisina ja sopivasti nälkäisinä, niin että ruoka on hyvin maistunut.

Sain kirjeen Henrikiltä ja he voivat siellä hyvin. Tom lähetti meille terveisiä ja hän oli oppinut merimatkalla tekemään merimiessolmuja. Hän kokee varmaankin olevansa oikea merimies ja on siitä ylpeä.

Saimme kutsun Granholmin kartanon joulukuussa pidettävään joulujuhlaan, joka järjestetään joka vuosi. Kartanon juhlasalissa on joka vuosi esiintynyt kamariorkesteri ja pitkä, kauniisti katettu pöytä on notkunut aina herkkuja. Kartanon pihalle on joka vuosi rakennettu komea lumilinna lasten iloksi ja lumilinnan oven pieliin on yleensä veistetty lumesta kaksi hevosta. Lumihevosten kaulaan on ripustettu havuista tehdyt seppeleet, joita on koristanut punaiset silkkinauhat. Kartanon tallimestari Laukka on kätevä käsistään ja tallipoikien avustuksella hän on rakentanut joka vuosi nämä hienoudet joulujuhlaa varten. Sofia ja hänen perheensä on myös saanut kutsun ja menemmekin sinne sitten yhdessä."

Amalia  

 

Kammarin uusi raitamatto

   Uusi matto oven edessä

Matot

Virkkasin matot kiinteillä silmukoilla ja pikkumatossa pari kerrosta maton molempiin päihin myös pylväillä.

Hapsut tein yhdistämällä yhteen hapsuun 6 langanpätkää ja vetämällä koukulla lankanipun maton silmukoiden välistä, taitetun lankanipun puolivälistä. Lankanipun keskikohdan lenkistä vedin lankojen päät läpi, niin että kiristämällä muodostuu solmu, joka pitää hapsun kiinni.

Kammarin maton värit ovat lila, valkoinen ja beige, pikkumatossa punainen ja beige. Lanka on Novitan virkkauslankaa. Suoristin matot kostean liinan välissä yön yli.

Sängyn päälle virkattu koristetyyny

"Ruusulan talo 13.11.1850 - Rakas Päiväkirjani
Tein valmiiksi valkean tyynynpäällisen sängyn päälle, se sopii päiväpeiton kanssa yhteen."

"Elämä on ollut arkista aherrusta ja iloa lapsista. Emma on oppinut soittamaan hyvin nokkahuilua ja laulaa kauniisti. Tim on luonteeltaan sellainen, että keksii hyvin leikkejä itsekseenkin, mutta on saanut myös ystäviä naapuritaloista. He leikkivät usein laivaleikkejä ja poikien puheissa kuuluu sanoja 'tyyrpuuri' ja 'paarpuuri' ja 'reivatkaa purjeet'. Tim antaa muidenkin poikien olla laivan kapteeneja välillä. Henrik saa etäistä ihailua Timin kavereilta, kun hän on ihan oikea kapteeni. Henrik taitaa olla heidän mielestään suuri sankari.

Emman serkut Lotta ja Birgitta kävivät täällä yhden päivän ja yön vierailulla ja voi sitä kikatusta, eivät malttaneet nukahtaa, vaikka kynttilätkin sammutin. Pimeässä talossa kikatus kuului myöhäiseen iltaan asti. Henrik ei olisi sitä hyväksynyt, mutta ajattelin, että harvoin he saavat nukkua yhdessä, niin en komentanut tyttöjä kuin kerran nukkumaan. Olisi luullut, että aamulla olisi tytöillä ollut uni silmissä, mutta kikatus ja tirskuminen jatkui vielä aamullakin. Muistan kyllä omastakin lapsuudestani, kuinka pienetkin asiat saivat silloin nauramaan, kun ystävien kanssa leikittiin.

Tapasin eräänä päivänä torilla pastori Liljeroosin, joka kyseli, miksi emme olleet käyneet kirkossa viime aikoina. Olipa hauskaa huomata, että meidän poissaolomme oli huomattu. Ei ole vain tullut käytyä, kun Henrik on vielä merillä. Ehkä sitten menemmekin lasten kanssa keskenämme kirkkoon, eihän tästä ole kuin kävelymatka sinne. Pieni Kukkakylän kirkko on mäen päällä ja talvella siinä on liukas mäki, jossa kylän lapset laskevat mäkeä. Mäkeä sanotaan 'kirkkomäeksi'. Uskoisin, että Henrik ostaa meille joskus kirkkovaunut ja reen ja hevosen, niin voisimme mennä kirkkoon arvokkaammin, kuin kahlaamalla lumisessa mäessä. Hameen helmat ovat sitten märkinä kun kirkon penkissä istuu. Vaikka eihän Herra siihen katso, vaan sydämeen. Kirkossa on ihana tunnelma talvisin, kun kymmenet kynttilät loistavat ja kylän väki laulaa virsiä. Messun päätteeksi saamme siellä lämmintä mustaherukkamehua ja tuoreita vastaleivottuja vehnäleipiä. Pastorin vaimo on ahkera ja taitava leipuri ja ehkä jotkut kyläläiset menevät myös sen vuoksi kirkkoon sunnuntaisin. Ei se ole ollenkaan huono tapa houkutella ihmisiä sanankuuloon. Kaikki lähtevät messun päätyttyä hengellisesti virkistyneinä kotiinsa ja lapset tietysti iloisesti mäkeä laskien."

Amalia 

TYYNY

Virkkasin tyynyn kiinteillä silmukoilla, paitsi yhden kerroksen ylälaitaan pylväillä ja sen jälkeen vielä pari kerrosta kiinteillä silmukoilla. Tyynyn täytteeksi laitoin isoja vanutyynyjä ja kiinnitin tyynyn kiinni virkkaamalla.

Koristereunat virkkasin samoin kuin päiväpeitossa ketjusilmukoilla kahteen kerrokseen. Pylväiden kohdalta pujotin ketjusilmukoilla ja kiinteillä silmukoilla (2 krs) virkatun nauhan, jonka sidoin rusetille.  Lanka on Novitan virkkauslankaa.

Virkattu sängynpeite nuken sänkyyn, ohje

 

"Ruusula 23.10.1850 keskiviikkona - Rakas Päiväkirja
Tänä aamuna heräsimme sakeaan sumuun." 

"Kuulin sumun takaa yhtäkkiä hevosen hirnuntaa ja rattaiden kolinaa ja arvasin, mistä oli kyse. Kustaa Kaaponpojan hevonen Virkku oli varmaankin taas vikuroinut. Virkku on hyvä työhevonen, mutta välillä oikukas, vaikka Kustaa kohtelee sitä hyvin.

Sumu hälveni vähitellen ja päivä kirkastui. Kotiopettaja neiti Snellman saapui kuten aina kello yhdeksän aikaan täsmällisesti. He aloittivat Emman kanssa heti musiikkitunnin, opettajalla oli mukanaan kaksi nokkahuilua ja he soittivat yhdessä. Tim leikki sillä aikaa vintillä, siitä on tullut hänen lempipaikkansa.

Sain tehtyä valmiiksi valkoisen päiväpeitteen sängyn päälle. Teen vielä tyynyn samalla langalla, kunhan ehdin. Päivät lyhenevät ja illat ovat pimeitä. Onneksi ostin kynttilöitä riittävästi. "

Amalia 

 

Nuken sängynpeitto - oma malli

Virkkasin peitteen pylväillä ja kiinteillä silmukoilla: *5 krs kiinteitä silmukoita ja 3 krs pylväitä* vuorotellen. Peitteen koko tietysti sängyn koon mukaan.

Pitkiin reunoihin virkkasin ensin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita ja ketjusilmukoilla 2 kerrosta piparkakkureunaa. Kiinnitin ketjusilmukat (3 kjs) joka toiseen reunan kiinteään silmukkaan piilosilmukalla. Toisella kerroksella kiinnitin ne ensimmäisen kerroksen kjs-lenkkien keskimmäisiin silmukoihin.

Lanka on valkoista Novitan virkkauslankaa. Langan väri voi olla mikä tahansa.

Mallin saa kopioida yksityiseen käyttöön, mutta ei kaupalliseen tarkoitukseen. Jos julkaiset sen blogissa, linkitä tälle sivulle, kiitos.

ps = piilosilmukka

ks = kiinteä silmukka

kjs = ketjusilmukka 

p = pylväs 

Kuusi ja virkattu matto

"Ruusulassa 14.10.1850 - Rakas Päiväkirja"

"Istutin uuden kuusen pihalle, ostin sen Granholmin kartanon taimitarhalta. Nyt oli väkeä siellä paljon, kun oli syysmyyjäiset. Ostin sieltä myös kynttilöitä, nappeja, nauhoja, hamekangasta, pitsiä ja hunajaa. Ja lapsille nekut. Vähän ropisteli vettä taivaalta.

Kartanon väellä on renki Justus Eewertinpoika, joka kuljettaa kirkkovaunuilla kotiin, kun maksaa muutaman taalerin. Sillä kyydillä mekin tulimme sieltä kotiin, kuusi sidottuna vaunujen taakse. Tim tykkää kovasti vaunukyydeistä ja Emmakin, koska niissä on jouset ja ne eivät tärise kuten ajelurattaat. Lapset vilkuttivat vaunuista Reginalle ja Walfridille, jotka kävelivät kadulla. Heidän isänsä, tohtori Wallin, nosti minulle hattua.

Ruoan jälkeen puistelin ikkunasta kyökin mattoa, johon oli varissut leivän muruja. Roosa kissa kävi tervehtimässä minua naukuen. Kuka sitä syöttää ja kenen kissa se on ? Olen nähnyt sen seikkailevan monella pihalla lähistössä. Roosa ei näytä kyllä laihalta, joten ruokaa se on saanut, tai on itse pyydystellyt hiiriä. Jos yhdenkin kerran kissaa ruokkii, se tulee uudestaan vaatimaan ruokaa ja asettuu lopulta taloksi. Se on vähän sama kuin veisi kissan toiselta, joten en ainakaan vielä ruoki sitä, vaikka mieli tekisi antaa sille silakkaa ja kermaa."

Amalia 

kuusi, raitamatto ja Roosa kissa

RAITAMATTO

Virkkasin maton kiinteillä silmukoilla ja pylväillä ja tein piparkakkureunat maton päihin. Käytin Novitan virkkauslankaa. Väreinä punainen, beige, pinkki ja valkoinen.

VAPAANA KULKEVAT KISSAT

Vuonna 1850 ei tunnettu vielä kissojen valjaita tai hiekkalaatikoita, vaan kissat juoksivat vapaina ulkona ja kävivät syömässä missä milloinkin, vaikka niillä olisi ollut vakituinen kotikin. Kissa oli omalla tavallaan hyötyeläin, koska se hätisti tai saalisti pois haitalliset eläimet, kuten hiiret ja rotat. Kissat kommunikoivat vapaana ollessaan muiden kotieläinten kanssa, kuten hevosten ja lampaiden kanssa. Tapahtuu sitä vieläkin maataloissa, missä kissat juoksevat vapaina. Vielä minun nuoruudessani kissat elivät vapaina ulkona kaupungeissakin ja kävivät kotona silloin kun halusivat. Kissojen oman turvallisuuden takia ne ovat nykyisin sisäkissoja, kun autoliikenne on vilkasta ja niiden on vaikea löytää kerrostaloissa kotiin. 

MATTOJEN PUISTELU IKKUNASTA

Ennen sai puistella ja tuulettaa mattoja, petivaatteita ja pöytäliinoja ikkunoista ulos. Sitä on tapahtunut minunkin elinaikana nuoruudessa. Nykyisin Suomessa ei ole enää sallittua roikottaa tai puistella ikkunoista ulos mitään, ainakaan kerrostaloissa, tämä esteettisistä ja hygieniasyistä. Joissakin muissa maissa sitä vielä tehdään.

MIESTEN HATUISTA

Nykyisin tavataan sanoa, että 'nostan hattua' kun kunnioittaa jotain ihmistä. Ennen se oli miesten tavallinen tervehdys nostaa hattua ja sitä tapahtui vielä 1950-luvulla, kun miehet käyttivät lierihattuja. 

1850 luvulla miesten lierihatut olivat silinterihattuja (tasalakinen) ja knalleja (pyöreälakinen). Silinterihattu osoitti statusta, koska se oli hyvin kallis hattu. Kova ja pyöreä knalli oli alkujaan riistanvartijoiden hattu, joka suojasi oksien raapaisuilta, kun he valvoivat herrasväen maita. 1840 luvulla se otettiin yleiseen käyttöön, varsinkin keskiluokan keskuudessa kaupungeissa. Työläismiehet käyttivät lätsän tapaisia lippalakkeja. Hatuton tai lakiton mies näytti siihen aikaan epäilyttävältä. Miesten hattu tai lakki riisuttiin pois päästä esim. kirkossa tai kun mentiin toisen kotiin. 

Miesten ja poikien tervehdykseen kuului myös kevyt kumarrus, josta on jäänyt nykyaikaan asti pään nyökkäys tavaksi. Hovikumarrukset ja -niiaukset olivat sitten näyttävämpiä ja koristeellisempia eleitä. Kumartaminen ja niiaaminen eleenä osoitti kohteliasta kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Vielä minun mummoni nuoruuden aikaan varsinkin lapset, piiat ja rengit kumarsivat ja niiasivat.

Kuusi: Mineillen

Virkattu joulumatto Ruusulaan (+ohje)

"Ruusulassa 22.9.1850"  

"Rakas Päiväkirja, tein valmiiksi joulumaton. Sovitin sitä tyhjän huoneen lattialle ja Roosa tuli tassulla heti kokeilemaan, saisiko maton päälle kävellä. Ei saa vielä, täytyy pitää se puhtaana jouluun asti. Olihan siinä puuhaa tehdä se, mutta käsillä tekeminen on minun iloni.

 

 

Lääkärilaskua ei ole tullut vieläkään, mutta näin Iitan miehen Kustaan jo terveen oloisena ajavan hevoskärryillä vesitynnyrin kanssa. Täytyy kysyä piakkoin Anna rouvalta asiaa.

Emman kotiopetus on alkanut hyvin. Hän osaa jo lukea tavuja ja laskea helppoja ynnälaskuja. Hän on innoissaan uusien asioiden oppimisesta.

Ulkona alkavat puiden lehdet kellastua, kaunis ruska levittyy yli koko Kukkakylän.

Ajattelen paljon poikia, että olisivat saaneet olla terveinä, eikä merisairaus olisi vaivannut matkalla. Tom kyllä kestää, mutta Tim on heikompi kaikissa sairauksissa. Henrik ei kirjoita minulle pienistä vaivoista, etten huolestuisi täällä.

Olen katsellut iltaisin merelle päin, näkyykö vielä Elisabet laivaa. Joskus kuulen iltaisin, aivan kuin tuuli kuiskaisi Henrikin äänellä: 'Hyvää yötä, rakas.' "

Amalia   

MATTO

Virkkasin maton samoilla virkkauslangoilla kuin shaalitkin aiemmin. Tein sen afrikan kukkien mallilla.

OHJE yhteen kukkaan

- Virkkaa 5 ketjusilmukkaa ja yhdistä ympyräksi piilosilmukalla. 

- Tee jatkossa aina 1. pylväs 3:lla ketjusilmukalla ja sulje kerros piilosilmukalla. Tee värinvaihto aina kerroksen viimeisen piilosilmukan kohdalla ja virkkaa edellisen kerroksen langanpäät uuden kerroksen sisään.

1. kerros: Tee renkaaseen *2 pylvästä, 1 ketjusilmukka* - toista edellistä *-* sarjaa vielä 5 kertaa, niin että renkaaseen tulee 12 pylvästä pareittain. Vaihda langan väri.

2. kerros: Virkkaa jokaisen yhden ketjusilmukan kohdalle 2 pylvästä, 1 ketjusilmukka ja 2 pylvästä. Pidä sama langan väri seuraavalla kerroksella.

3. kerros: Virkkaa yhden silmukan ketjuun ensin 1 piilosilmukka ja sitten 3 ketjusilmukkaa = 1. pylväs. Tee jokaiseen yhden silmukan ketjuun 7 pylvästä. Vaihda uusi langan väri.

4. kerros: Virkkaa jokaiseen pylvääseen 1 kiinteä silmukka ja virkkaa jokaisen pylväsryhmän välissä niin, että koukkaat 2 kerrosta alempaa kiinteän silmukan. Näin syntyy kukan terälehdet. Vaihda uusi langan väri.

5. kerros: Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan 1 pylväs. Tee jokaisen terälehden korkeimpaan kohtaan yhteen silmukkaan 1 pylväs, 1 ketjusilmukka, 1 pylväs. Vedä langanpää silmukan läpi ja katkaise lanka. Päättele koukulla lanka työn sisään. Tee 7 kpl kukkia. 

Kappaleissa voi käyttää neljää eri väriä, mutta itse käytin vain kahta väriä vuorotellen. Keskimmäiseen kappaleeseen virkkasin värit eri järjestyksessä. Kappaleista tulee 6 kulmaisia.

Prässää kappaleet laittaen ne kostean liinan väliin muutamaksi tunniksi. Anna kuivua. 

Ompele kappaleet yhteen suorista reunoistaan kuten kuvassa, itse käytin siinä beigeä ompelulankaa. Yksi kappale jää keskelle, muut kiinnitetään sen ympärille. Viimeiseksi virkkaa 1 kerros kiinteitä silmukoita maton ympärille. Prässää uudelleen jos on tarpeellista.

On mahdollista virkata puolikkaita kappaleita reunaan, jos haluaa tasaisemman reunan. Itse en tehnyt niitä, koska pidän maton kukkamaisesta muodosta.

Puolikas kukka virkataan näin:

1. kerros: Virkkaa 5 kjs ja yhdistä renkaaksi ps:lla.

2. kerros: Virkkaa 4 kjs, 2 p, 1 kjs, 2 p, 1 kjs, 2 p, 1 kjs, 1 p.

3. kerros: Vaihda väri, aloita kerros nurjalta. Tee 4 kjs, virkkaa reunimmaiseen kjs-lenkkiin 2 p, tee seuraaviin kahteen kjs-lenkkiin: *2 p, 1 kjs, 2 p*. Tee viimeiseen kjs-lenkkiin 2 p, 1 kjs, 1 p. 

4. kerros: Käännä työ, pidä sama lankaväri. Tee 4 kjs, sen jälkeen ensimmäiseen  kjs-lenkkiin 3 p. Virkkaa seuraavaan kahteen kjs-lenkkiin 7 p. Viimeiseen kjs-lenkkiin 4 p.

5. kerros: Vaihda lankaväri ja käännä työ. Kiinnitä lanka 1:llä piilosilmukalla. Tee 1 kjs. Tee jokaiseen pylvääseen sen jälkeen 1 ks. Virkkaa terälehtien välit kuten kokonaisessa palassa, viemällä koukku 2 kerrosta alempaa pylväsryhmien väleissä ja virkkaamalla siihen 1 ks. 

6. kerros: Vaihda lankaväri ja käännä työ. Virkkaa 1 ps ja 3 kjs. Tee jokaisen ks:n kohdalle 1 pylväs. Tee taas jokaiseen kokonaiseen terälehteen korkeimmalle kohdalle yhteen silmukkaan *1 p, 1 kjs, 1 p*. Vedä lanka silmukan läpi ja katkaise. Päättele langanpää koukulla työn sisään. Tähän mattoon tarvitaan 6 puolikasta kukkaa, jos haluaa reunasta tasaisemman.

Jos haluaa virkata torkkupeiton nukelle tällä ohjeella, voi tehdä sen ompelulangalla. Ohut virkkauslankakin on paksua nukketalon mittakaavassa 1:12, kuten näemme.

kjs = ketjusilmukka

p = pylväs

ps = piilosilmukka

ks = kiinteä silmukka

Virkatut shaalit Emma ja Amalia nukeille (+ohje)

"11.9.1850 - Rakas Päiväkirja" 

"Sain tänään tehtyä valmiiksi shaalit Emmalle ja minulle. Lähdimme kävelylle ja kokeilimme niitä ensimmäistä kertaa ulkona. Ne ovat sopivat syksyn säähän. Oman shaalini virkkasin kolmion muotoon ja Emman shaalin suorahelmaiseksi.

Tapasimme jälleen Roosa kissan pihallamme. Se kurnutteli meille ystävällisesti, mutta ei vielä antanut silittää.

Olimme juuri lähteneet pihaltamme kadulle, kun tohtorin palvelusneiti Selma tuli vastaan ja toi meille terveiset tohtorin rouvalta Annalta. Anna rouva kutsui meidät sunnuntaina iltapäivällä kyläilemään. Kun kysyin, onko heillä silloin juhlat, palvelusneiti vastasi, että vain meidät on kutsuttu. Sehän oli mukava kutsu. Emma lähtee sinne mielellään, kun tohtorin perheellä on saman ikäinen tytär, Regina.

Teimme niin pitkän kävelylenkin, kuin Emma jaksoi kävellä. Ilma oli mukavan raikas, mutta ei tuullut kylmästi, oli siis vähän erilainen sää kuin almanakka ennusti. Aika usein sääennustukset ovat kyllä oikeassa."

 Amalia 

SHAALIEN VIRKKAUS

Virkkasin shaalit luonnonvalkoisesta ja punaisesta ohuesta puuvillalangasta. 

- Kolmionmuotoisen huivin aloitin yläreunasta ja virkkasin pylväitä (48 p) ketjusilmukkakerroksen jälkeen. 

- Jokaisella seuraavalla pylväskerroksella kerroksen alussa kavensin kappaletta parin pylvään verran, käytin siinä piilosilmukoita. 

- Lopuksi reunustin huivin kiinteillä silmukoilla. 

- Virkkasin sidontanauhan ensin ketjusilmukoilla, sitten yhdellä kerroksella kiinteitä silmukoita. Pujotin sen kappaleen läpi sopivasta kohdasta.

 

Punaisen shaalin virkkasin myös pylväillä (37 p), suorakaiteen muotoiseksi. Reunustin kappaleen ketjusilmukoilla, jotka sidoin kappaleeseen joka 3:nen silmukan jälkeen kiinteällä silmukalla. Virkkasin sidontanauhan kuten edellä ja pujotin sen yläreunasta joka 3:n pylvään välistä. Alla on kuva langoista.

 

  

OBSERVATORIOISTA

Säätä on tutkittu jo 1600-luvulta lähtien. 

Observatorio aloitti toimintansa Suomessa :

"Observatorion tarvitsemat havaintorakennukset valmistuivat vuonna 1841, mutta varsinaiset havaintotoiminnat käynnistyivät 1.7.1844. Ympärivuorokautiseen havaintotyöhön oli palkattu 12 ylioppilasta, joiden tehtäviin kuului seurata magneettien liikkeitä tarkoilla kaukoputkilla ja merkitä myös lämpötila ja ilmanpainelukemat ylös. Havaintoja tehtiin noin 10 kertaa tunnissa." lainaus: ilmatieteenlaitos.fi

Lisää aiheesta löytyy sivulta :
Historia - Ilmatieteen laitos