Willan nukketalon ruokasaliin pieni taulu

Willa Helmen ruokasali sai minulta pienen taulun. Kehykset olivat jo valmiina ja leikkasin tauluksi kuvan lehdestä. Kuva esittää tilkkutyönä tehtyä kukkaruukun kuvaa. Kehysten pienet virheet eivät juuri näy muutoin kuin valokuvassa, koska taulu on pieni. Ei se tosin haittaisi, vaikka kuluneisuus näkyisikin.

Taulu Willaan

Taulu Willan ruokasalissa.

Ruokaloru 🍞

Leipä viljasta,

vilja valosta,

valo taivaan talosta.

Hyvää ruokahalua.

💕

Väriä ja tragediaa

Ostin Tori-sivun kautta pari pientä raitamattoa ja Frida Kahlon taulun miniatyyrikopion. Matot eivät riitä kokonsa puolesta keskilattialle, joten sijoitin ne Willan olohuoneen laidoille väriä antamaan. Fridan omakuva pääsi komeilemaan seinälle kukkataulun viereen. 

Taiteilija Frida Kahlon traaginen elämä

Frida Kahlo eli Magdalena Carmen Frieda Kahlo y Calderón (1907-1954) oli meksikolainen taidemaalari, joka käytti voimakkaita värejä ja tyyliä, joka pohjautui Meksikon alkuperäiskansojen kulttuuriin, mutta hän sai vaikutteita myös eurooppalaisesta taiteesta. Hänen isänsä oli Saksassa syntynyt valokuvaaja Karl Wilhelm Kahlo ja äiti Matilde oli lähes lukutaidoton, syvästi uskonnollinen meksikolaisnainen. Fridalla oli kaksi vanhempaa sisarta ja pikkusisko. Fridalla oli epäonnea terveyden kanssa. Hän sairasti kuusivuotiaana polion ja vuonna 1925 hän joutui liikenneonnettomuuteen, jossa bussi ja raitiovaunu törmäsivät yhteen. Metallinen kaide aiheutti useita murtumia ja hänelle piti tehdä 35 leikkausta. Frida alkoi maalata tauluja toipilasaikanaan. Vuonna 1932 hän koki keskenmenon ja siitä järkyttyneenä käynnistyi hänen voimakkain luomiskautensa. Hän maalasi 55 omakuvaa, kuten tämäkin miniatyyritaulu esittää. Kaiken kaikkiaan hän maalasi 143 maalausta. Hänen työnsä saivat menestystä ja niitä oli esillä useissa yhteisnäyttelyissä. 1950-luvulla hänen jalkaansa tuli kuolio ja se jouduttiin amputoimaan. Hän masentui ja joutui sairaalaan keuhko-ongelmien takia. Hän kuoli 13. heinäkuuta 1954 keuhkoveritulppaan. - tiedot Wikipedia

Tällä tositarinalla muistan kaikkia heitä, jotka nyt sairastavat ja toivon kaikille sairaille aikuisille ja lapsille pikaista parantumista ja tulevaisuuden toivoa. 💗

Fridan taulu symboloi tässä nukketalossa luovuuden värikästä iloa. Taide jää elämään todella pitkäksi aikaa, monien sydämiin ja koteihin, vaikka taiteilija itse on poistunut. Nukkekodit ovat myös tietynlaisia taideteoksia, joihin tekijät ovat antaneet luovuuttaan ja unelmiaan. Asuukohan tässä nukkekodissa pieni taiteilija ? Se on salaisuus, sillä Willa Helmen asukas ei ole meille vielä näyttäytynyt.

Ihanaa Pääsiäistä kaikille !

Frida Kahlon omakuva ja raitamatto Willan olohuoneessa.

Toinen raitamatto. Tykkään näiden mattojen väreistä.

🐣🐤🐥

Kukkakimppu ja kukkataulu

Ostin Tori-sivun kautta taas kukkia ja taulun samalta myyjältä kuin pari kertaa ennenkin. Ne tulivat kätevästi kirjeessä kotiin. Tuli pieni ripaus kevään tuntua niiden mukana Willa Helmen olohuoneeseen. 

Kelta-valkoisia kukkia keltaisessa vaasissa.

Pieni kukkamaalaus kultaisissa kehyksissä.

💛💛💛

Punainen peite (ohje), kukkia ja taulu nukkekoteihin

 

Ruusula sai jouluisen päiväpeitteen, jossa väreinä ovat punainen, pinkki ja lila. 

Ohje simpukkavirkkaukseen on kuvan alla.

OHJE SIMPUKKAVIRKKAUKSEEN

(ohjeessa ei ole kuvan mukaista lilaa reunusta, sen voi tehdä ketjusilmukoilla)

1. kerros: Virkkaa ketjusilmukoita niin leveästi kuin työn haluat olevan, sulje kerros piilosilmukalla.

2. kerros: Virkkaa 1 kerros kiinteitä silmukoita.

3. kerros: Virkkaa 2 pylvästä, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin, *1 kiinteä silmukka, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin, 5 pylvästä yhteen kiinteään silmukkaan, jätä 2 kiinteää silmukkaa väliin.*

Toista edellinen *-* kerroksen loppuun asti. Lopeta kerros virkkaamalla kaksi pylvästä, sulje kerros piilosilmukalla.

4. ja muut kerrokset: Virkkaa kuten 3.krs, uudet simpukat (5 pylvästä) virkataan edellisen kerroksen simpukoiden väleihin, eli 'notkoihin'.

Ruusulan nukkekodin uusi päiväpeite.

Varmaan on ennenkin vaihdettu talvi- ja kesätekstiilit vuodenaikojen mukaan. Punainen on lämmin väri talvella ja valkoinen peite on raikas kesällä. Periaatteessa voisi vaihtaa myös nukkekodin verhot talviverhoihin, mutta ehkä sitten ensi talvena. 

Ruusula sai myös kukkalähetyksen; 

Kukkakimppu salin pöydälle.

Ruukkukukka ruokasalin pöydälle.

Willa Helmi sai arvokkaan taulun keittiöön, jonka maalasi Akseli Gallen-Kallela vuonna 1884. Teoksen  nimi on 'Poika ja varis'. (Tämä on tietysti minikopio oikeasta taulusta.) Lapsille kaikki elämässä on uutta ja mielenkiintoista, ehkä tämä taulu kertoo lapsen löytämisen riemusta. Lapset myös rakastavat eläimiä ihan luonnostaan. Poika ymmärtää seistä hiljaa paikoillaan, ettei varis säikähdä ja lennä pois, siinä näemme lapsen ymmärrystä luonnon eläintä kohtaan. He ovat maalauksessa kuin ystävykset, toinen toisiinsa luottaen.

Poika ja varis- taulu Willa Helmen nukketalossa.

Nyt sataa ulkona sakeasti lunta, onneksi tulee valkea joulu. 

Joulukalenterin luukut aukeavat aattoon asti, muuta postia sitten taas joulun jälkeen.

Varokaa liukastumista ja ajakaa liikenteessä varoen!

Joulun iloa kaikille, isoille ja pienille !

toivoo mummu Pirkanmaalta

❤❤❤

Kukat ja taulu: Tori.fi

Pikku söpöä Torista ja ikkunalasit

Tilasin Tori-sivun myyjältä Willaan enkelitaulun ja Ruusulaan kukkasen. 

Tuotteet ovat parempia laadultaan kuin mitä odotin. 

Suojelusenkelitaulu on tarkkapiirteinen kopio oikeasta
vastaavasta taulusta. Kokeilin sitä joka huoneeseen ja
se sopii Willa Helmen olohuoneeseen parhaiten.
Kuvassa näkyy selvästi myös olohuoneen tapetti.

Oikeanpuoleinen kukka ruukussa on uusi.
Se on istutettu 'kahvimultaan'.
Päällimmäinen avain on oikea,
Ruusulassa se on aitan oven avain.

Willan ikkunalasi kirkaskalvosta.

Willa Helmi sai pariin julkisivun ikkunaan lasit. Hienosti ne kiiltelee ja tuo aitouden tuntua ikkunoihin. Kuvasta ehkä on vaikea sitä erottaa.

💝

Nukkekodin vesivärimaalaus

Viime postauksessa kerroin vesiväreillä maalatusta tapetista. Nyt kokeilin maalata nukkekotiin naivistisen taulun vesiväreillä. Tein kahvitikuista siihen kehykset ja väritin ne kultatussilla ennen kiinnitystä. Kehyksen ja maalauksen väliin teippasin kirkaskalvon, sillä oikeat vesivärimaalaukset yleensä suojataan lasilla. 

Maalauksen tein tässä järjestyksessä:

1. sininen taivas ja pilvet töpötin siihen talouspaperilla

2. vihreät kummut, kun taivas oli kuiva

3. horisontin puut ja linnut, kun nurmi oli kuiva

4. talo, olin jättänyt sen kohdan nurmikosta maalaamatta

5. kukat, kun nurmikko oli kuiva

6. lehdet ja varret, kun kukat olivat kuivat

Taululle ei ole vielä mietitty paikkaa, mutta sovitin sitä Willan työhuoneeseen, siinä näkee taulun koon suhteessa kalusteisiin. Vähän pimeä päivä on ollut tänään, niin kuva on epätarkka. Taulu on suhteessa aika iso, mutta ei kuitenkaan valtava. Tätä oli hauskaa tehdä.

Rentouttavaa viikonloppua !

🍒

Tyttötaulu Ruusulaan

 Kehystin vanhan karkkirasian kannen pitsillä. 

Kuva on vuodelta 1895.

Herttainen taulu on nyt Ruusulan ruokasalissa 💕

pitsikehys kuvaan

taulu Ruusulan ruokasalissa

Pitsi: Prisma

Lisää pikkutuotteita Tallipihalta

Kävin uudelleen Tallipihan putiikeissa. Nyt ostin nukkekotiin nämä ihanuudet.

🌼🌼🌼

minimehupullot Willan keittiöön

ruskea-beige matto, toistaiseksi ruokasalissa

vaaleansininen matto Willan keittiöön

pehmeä punainen tyyny Ruusulaan

Matot on tehty kierrätyksenä vanhoista poppanapöytäliinoista leikkaamalla ja liimaamalla reunat, etteivät purkaudu. Siistit ovat silti, kuin uudet.

ruukkukukka Ruusulan ikkunalle

Liimasin pitsinauhaa kukkaruukun ympärille, kun ruukku oli Ruusulaan liian kirkkaan vihreä.

Tämä viimeinen ei ole uusi ostos, vaan vanhan pienen karkkirasian kansi, josta aion tehdä taulun Ruusulaan. Rasia on vuodelta 1895 ja se on 2 cm matalampi kuin esim. Sisu-pastillirasia, mutta saman levyinen. Sen takana lukee alkuperäinen käsin kirjoitettu teksti: 

""Näin suuri lahjan sain Ivarilta, kun hän meni kihloin Anna siskon kansa, täynä namuja tämä rasia." 

Lahjan saaja, pappani sisko, säilytti rasian kannen varmaankin nätin kuvan ja häämuiston vuoksi ja jossain vaiheessa se päätyi papalleni, jolla oli tapana säästää kaikki postikortit, postimerkit, tulitikkurasioiden kannet ja mielenkiintoiset lehtileikkeet. Papalta rasian kansi jäi äidilleni ja äitini jälkeen se on ollut vuosia minun lipaston laatikossa. 

Nyt tämä nätti kuva saa uuden elämän merikapteeni Armaan miniatyyrikodissa. Kuvan tekstissä mainittu Ivar oli myös kapteeni, mutta ei merikapteeni, vaan pataljoonan kapteeni. Mistähän se johtuu, että historiallisissa esineissä on erityistä tunnelmaa? Karkkirasiaan on painettu oikean herkän maalauksen kuva, joka on ihan toista kuin nykyiset, tietokone-ohjelmalla tehdyt rasian kannet. 

karkkirasian kansi 1895

🍓🍓🍓

Ruokasalin tapetit, kalusteet ja muuta uutta

 "23. helmikuuta, maanantai 1852, Ruusulan talossa"

"Henrik ja hänen veljensä Kaarle paperoivat ruokasalin seinät tänään. Jopas se kävi ripeästi! Kaarle toi minulle tuliaisiksi englanninkielisen sanakirjan, jossa on kullanväriset kannet. Hän on kannustanut minua kirjoittamaan kirjaani ja tämä sanakirja on sen tukena. Onpas hän ajattelevainen, mutta hänellä ei ole omaa perhettä, josta huolehtia. Henrik on kannustanut häntä ottamaan hyvän vaimon, mutta Kaarle on aina merellä kalastamassa, eikä käy oikein missään, missä tapaisi mukavia neitejä. 

Leivoimme Emman kanssa pullaa heille ja annoin Kaarlelle myös kotiin viemisiksi pullapitkon. Emma sanoi, että hän haluaa olla isona leipuri niinkuin pappakin. 

Henrik käy neljännesvuosittain konsuli Jyllenstiernan kokouksissa kuulemassa, mistä siellä milloinkin puhutaan. Kokouksissa käy tohtori Wallin, suutari Nikke, puuseppä Hammar, kartanon herra Granholm, pormestari Ticko ja toisinaan myös pastori Liljeroos ja kanttori Wuorela. Yleensä herrat puhuvat siellä kuulemma politiikasta, mutta viime viikolla siellä oli uusi vieras, taidekauppias herra Rufus Ruusuvuori. 

Keskustelu kääntyikin sitten taiteeseen ja taidetta rakastava Henrik seurasi taidekauppiaan kutsua hänen liikkeeseen ja osti sieltä meille taulun. Taulu oli kallis, mutta oikein kaunis. Se kuvaa pianonsoittajaa. Niinpä meillä on nyt uusi taulukin ruokasalissa. Emma muistutti taas, että hän haluaisi pianon ja Henrik piti sitä hyvänä ajatuksena."

Amalia

Tapetoitu ruokasali, jossa myös uusi 'wanha' lautalattia

Auguste Renoirin taulun pienoiskopio

Sanakirja

Tuotteista

Sanakirjan sisältö on oikeasti painettu ja selattava. Yritin tiirata sitä suurennuslasilla, mutta teksti on niin pientä, että vain isot otsikkokirjaimet erottuvat; A,B,C ja niin edelleen. 

Tein ruokasaliin, joka on entinen lasten huone alakerrassa, pahvista ikkunanpuitteet ja kirkaskalvosta ikkunalasit. Tähän huoneeseen tein ruutuikkunat. Pöytäliina on pitsinauhaa. Vielä puuttuu lasten tuolit. 

Hauska yksityiskohta, joka ei nyt kuvassa näy; toisessa tuolissa oli valmiina pieni ruskea tahra, aivan kuin kahvitahra, jota saattaa tuolin pehmusteelle tipahtaa, kun juodaan kahvia hyvässä seurassa. 

Avotakka vaihtoi paikkansa salista tähän huoneeseen.

Pierre-Auguste Renoir (1841-1919) maalasi taulun kahdesta nuoresta neidosta pianon äärellä vuonna 1892, 'Jeunes filles au piano'. Pianoa soittava tyttö on lapsenlapseni näköinen, joka käy oikeasti pianotunneilla. Taulun kuva voisi esittää myös Emmaa ja Markettaa.

Taulu on maalattu tämän tarinan aikakauden jälkeen, mutta kuitenkin 1800-luvulla. Kukkakylässä aika ei ole niin pikkutarkkaa.

Wikipediassa taulua ja taiteilijaa näkee täällä:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Pierre-Auguste_Renoir_158.jpg

Tapetit, taulu ja sanakirja: FinnAimo, Pöytä ja tuolit: Mineillen
Pitsinauha ja kirkaskalvo: Prisma

Perintöä Amalialle

 "9. helmikuuta 1852, Ruusulassa"

"Rakas päiväkirja, tänään meille tuli yllätysvierailulle minun vanhempani, Antti ja Margareetta Hellstén, jotka asuvat kolmannen pikkujärven takana Mäkikylässä. He lähtivät aikaisin aamulla liikkeelle ja sitä ennen isäni oli jo ehtinyt leipoa meille tuliaisiksi tuoretta leipää. Heillä on leipomossa uusi myyjätär, neiti Anne Ahonlaita, joka pitää leipomoliikettä auki, silloin kun vanhempani ovat jossain käymässä. Isäni on hankkinut uskollisia asiakkaita myös täältä Kukkakylästä. Ehkä olen joskus vähän mainostanut heitä kylän rouville. 

Lapset lauloivat heille uusimpia lastenlauluja, joita neiti Katariina Snellman on opettanut lapsille. Hän on osan lauluista itse säveltänyt. Äitini kehui, että lapset laulavat kauniisti ja he ovat taas kasvaneet pituutta. He toivat meille tuliaisiksi myös kahvia, jota aloin heti keittämään. Ostamme sitä herkkua harvoin itse. Lähetin Emman lainaamaan kermaa naapuriltamme Eloveenalta. 

Oikeastaan vanhemmillani oli erityinen syy käydä kylässä, sillä he toivat minulle iso-isovanhempieni perintöä, jota he eivät itse tarvitse. Kuulemma perintökalut vain pölyttyvät heidän komeroissaan. Sain kahviastiaston ja kaksi muotokuvaa esivanhemmistani. Astiastossa on kultareunat ja kukkakuviot, olen ihan hullaantunut siihen!

Emma myös ihastui kahvikuppeihin, hän pitää kaikesta, missä on kukkien kuvia. Vanhempani eivät ehtineet jäädä kovin pitkäksi aikaa, sillä he veivät vielä Sofialle perinnöksi kirjailtuja pöytäliinoja. He saivat yöpyä Sofian ja Eerikin aitassa ja jatkoivat aamulla matkaansa takaisin kotiin."

Amalia

Amalian perintöastiat

Amalian esivanhempien muotokuvat

Tuotteista

Jos pitäisi valita minitavaroista suloisimmat, aika korkealle sijalle asettuisi nuo pikkupienet posliiniset astiat. Kuinka voi tehdä noin pieniä kukkamaalauksia ? ☕ Kahvikupit ovat pikkurillinpään kokoisia. Sokeriastiassa ja kannussa on irralliset kannet. Astiasto on neljälle ja myös kermanekka kuuluu siihen. Taulut ovat peukalonpään kokoisia ja pienestä koosta huolimatta varsin tarkkoja. Ilmeisesti ne ovat minikopioita oikeista historiallisista maalauksista.

Astiat ja taulut: Huuto.net

Vanha valokuva ja kamferitippoja

"Ruusulassa 25.9.1850 - Rakas Päiväkirja, löysin tätini muotokuvan muuttolaatikosta ja kehystin sen. Huomasin, että Emmassa on samaa näköä kuin tädissä oli lapsena."

 

 

"Tohtorin rouva Anna Wallin tuli suutarin verstaalle samaan aikaan kuin mekin Emman kanssa ja kysyin häneltä pyykki-Iitan perheen lääkärilaskusta, josta olin luvannut maksaa osan. Anna rouva kertoi, että hänen miehensä, tohtori Frans Wallin, oli päättänyt alentaa pysyvästi hintoja sellaisilta lapsiperheiltä, joilla on pienet tulot. Sen vuoksi minulle ei laskua lähetetty, koska Iita ja Kustaa suoriutuivat itse laskusta. Anna rouva sanoi, ettei se olisi heidän omakaan etu, että vähävaraisilla perheillä ei olisi varaa tohtorin tarkastukseen. Taudit leviävät, jos niitä ei tutkita ja hoideta. Perhe sai yskäntippoja, kamferitippoja ja muita troppeja ja he ovat jo paremmassa kunnossa. Hienoa!"

 Amalia  

 

Tädin muotokuva takan päällä

 

KEHYS JA KUVA

Kehyksen olen saanut äidiltäni vuosia sitten, hän löysi sen kirpputorilta. Kuva on oikeasti oman tätini kuva, josta tein postikortteja aiemmin ja tämän kuvan leikkasin yhdestä kortista. Kuva on pappani ottama vuodelta 1930. Valokuvauksen historia  alkoi jo vuonna 1839 maailmanlaajuisesti. Alla on linkki, jos haluaa lukea siitä lisää.

 Valokuvauksen historia – Wikipedia

TAKKAPUUT

Takkapuut ovat pestyjä ja kuivattuja pajunoksia.

PITSILIINAT

Pieni pitsiliina takan päällä on kirpputorilta, kuin myös lattialla oleva beige lasinalunen, jota voi käyttää pienenä mattona nukketalossa.

KAMFERITIPAT

Kamferitipat ovat tuttuja lapsuuteni mummolasta. Niitä käytettiin vähän joka vaivaan, mutta lähinnä lieviin sydänoireisiin sokeripalaan imeytettynä. Sain niitä itsekin lapsena maistaa ja muistan sen tuoksun vieläkin. Edelleenkin niitä myydään, mutta niiden todellisesta tehosta en tiedä.