"Ruusulassa 14.10.1850 - Rakas Päiväkirja"
"Istutin uuden kuusen pihalle, ostin sen Granholmin kartanon taimitarhalta. Nyt oli väkeä siellä paljon, kun oli syysmyyjäiset. Ostin sieltä myös kynttilöitä, nappeja, nauhoja, hamekangasta, pitsiä ja hunajaa. Ja lapsille nekut. Vähän ropisteli vettä taivaalta.
Kartanon väellä on renki Justus Eewertinpoika, joka kuljettaa kirkkovaunuilla kotiin, kun maksaa muutaman taalerin. Sillä kyydillä mekin tulimme sieltä kotiin, kuusi sidottuna vaunujen taakse. Tim tykkää kovasti vaunukyydeistä ja Emmakin, koska niissä on jouset ja ne eivät tärise kuten ajelurattaat. Lapset vilkuttivat vaunuista Reginalle ja Walfridille, jotka kävelivät kadulla. Heidän isänsä, tohtori Wallin, nosti minulle hattua.
Ruoan jälkeen puistelin ikkunasta kyökin mattoa, johon oli varissut leivän muruja. Roosa kissa kävi tervehtimässä minua naukuen. Kuka sitä syöttää ja kenen kissa se on ? Olen nähnyt sen seikkailevan monella pihalla lähistössä. Roosa ei näytä kyllä laihalta, joten ruokaa se on saanut, tai on itse pyydystellyt hiiriä. Jos yhdenkin kerran kissaa ruokkii, se tulee uudestaan vaatimaan ruokaa ja asettuu lopulta taloksi. Se on vähän sama kuin veisi kissan toiselta, joten en ainakaan vielä ruoki sitä, vaikka mieli tekisi antaa sille silakkaa ja kermaa."
Amalia
 |
| kuusi, raitamatto ja Roosa kissa |
RAITAMATTO
Virkkasin maton kiinteillä silmukoilla ja pylväillä ja tein piparkakkureunat maton päihin. Käytin Novitan virkkauslankaa. Väreinä punainen, beige, pinkki ja valkoinen.
VAPAANA KULKEVAT KISSAT
Vuonna 1850 ei tunnettu vielä kissojen valjaita tai hiekkalaatikoita, vaan kissat juoksivat vapaina ulkona ja kävivät syömässä missä milloinkin, vaikka niillä olisi ollut vakituinen kotikin. Kissa oli omalla tavallaan hyötyeläin, koska se hätisti tai saalisti pois haitalliset eläimet, kuten hiiret ja rotat. Kissat kommunikoivat vapaana ollessaan muiden kotieläinten kanssa, kuten hevosten ja lampaiden kanssa. Tapahtuu sitä vieläkin maataloissa, missä kissat juoksevat vapaina. Vielä minun nuoruudessani kissat elivät vapaina ulkona kaupungeissakin ja kävivät kotona silloin kun halusivat. Kissojen oman turvallisuuden takia ne ovat nykyisin sisäkissoja, kun autoliikenne on vilkasta ja niiden on vaikea löytää kerrostaloissa kotiin.
MATTOJEN PUISTELU IKKUNASTA
Ennen sai puistella ja tuulettaa mattoja, petivaatteita ja pöytäliinoja ikkunoista ulos. Sitä on tapahtunut minunkin elinaikana nuoruudessa. Nykyisin Suomessa ei ole enää sallittua roikottaa tai puistella ikkunoista ulos mitään, ainakaan kerrostaloissa, tämä esteettisistä ja hygieniasyistä. Joissakin muissa maissa sitä vielä tehdään.
MIESTEN HATUISTA
Nykyisin tavataan sanoa, että 'nostan hattua' kun kunnioittaa jotain ihmistä. Ennen se oli miesten tavallinen tervehdys nostaa hattua ja sitä tapahtui vielä 1950-luvulla, kun miehet käyttivät lierihattuja.
1850 luvulla miesten lierihatut olivat silinterihattuja (tasalakinen) ja knalleja (pyöreälakinen). Silinterihattu osoitti statusta, koska se oli hyvin kallis hattu. Kova ja pyöreä knalli oli alkujaan riistanvartijoiden hattu, joka suojasi oksien raapaisuilta, kun he valvoivat herrasväen maita. 1840 luvulla se otettiin yleiseen käyttöön, varsinkin keskiluokan keskuudessa kaupungeissa. Työläismiehet käyttivät lätsän tapaisia lippalakkeja. Hatuton tai lakiton mies näytti siihen aikaan epäilyttävältä. Miesten hattu tai lakki riisuttiin pois päästä esim. kirkossa tai kun mentiin toisen kotiin.
Miesten ja poikien tervehdykseen kuului myös kevyt kumarrus, josta on jäänyt nykyaikaan asti pään nyökkäys tavaksi. Hovikumarrukset ja -niiaukset olivat sitten näyttävämpiä ja koristeellisempia eleitä. Kumartaminen ja niiaaminen eleenä osoitti kohteliasta kunnioitusta toista ihmistä kohtaan. Vielä minun mummoni nuoruuden aikaan varsinkin lapset, piiat ja rengit kumarsivat ja niiasivat.
Kuusi: Mineillen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kivat kommentit piristävät päivää :)