Uusia miniatyyrejä molempiin nukketaloihin

Ruusulan ja Willa Helmen nukkekodit saivat minulta uusia miniatyyrejä, joita tilasin Minilandin loppuunmyynnistä. Hyödynnän alennusmyyntejä silloin kun se on mahdollista ja jotain tarpeellista löytyy. En ostele huvin vuoksi turhia miniatyyrejä, vaan kaikille ostoksille on paikat nukkekodeissa etukäteen mietittyinä. Joskus katselen myynnissä olevia miniatyyrejä kauankin aikaa, ennen kuin tilaan niitä. 

Willa Helmen uusi sohvapöytä ja hopean värinen verhotanko + vanha verho.

Willa Helmen olohuone sai uuden 'hopeisen' verhotangon. Siirsin Ruusulan kammarista päätyseinän verhon tähän tankoon. Ruusula sai tilalle samanlaisen pitsiverhon, kuin kammarissa jo olikin sivuseinien ikkunoissa. 

Tämä ohut ja herkän kaunis olohuoneen verho on tehty vanhasta käyttämättömästä kangasnenäliinasta, joka on noin 1930-1950 luvulta peräisin. Se on kulkeutunut mummoltani äidilleni ja sitten minulle. Verhossa on kukkakirjailua ja reikäommelta, eikä sitä ole leikattu. Ompelin vain tankokujan siihen aiemmin ja jätin rimpsun ylälaitaan. 

Willan olohuone sai myös kuvassa näkyvän valkoisen sohvapöydän. Tunnelma olohuoneessa on kesäinen, mutta myös talvinen lämpimän maton ansiosta.

Ruusulan uusi pitsiverho kammarin kaari-ikkunassa.

Ruusulan uusi viherkasvi salissa.

Viherkasvi multineen on aidon näköinen, se tarvitsee ehkä jonkin alustan myöhemmin.

Willan ruokasalissa on uudet froteiset aamutossut, vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset.
Ne ovat jääneet siihen asukkailta varmaankin aamukahvin aikaan.
Niissä on oikean näköiset pohjat ja kuvassa näkyvät tereompeleet. 

Willan eteisessä on miesten uudet ruskeat nahkakengät, joissa on kultaiset soljet.
Joku herrasmies täällä varmaan asuu, mustasta lierihatustakin päätellen. 

Ruusulan lastenhuone sai kaksi värikästä palloa lapsille ja iloksi kissoillekin.

Myös Ulla-neiti matkusti tänne Jyväskylästä.

💝💝💝

Henrikin yllätyslahjat nukkekotiin

 "7. lokakuuta 1851 Tiistaina, Brigittan nimipäivänä"

"Rakas Päiväkirja, olipas meillä hauska päivä! Lapset olivat hyvällä tuulella koko päivän ja innostuivat laulamaan jo nyt joululauluja. Siinä samassa huomasimme, että uusi valkoinen lumi sataa maahan. Kissat Roosa ja Mölli juoksivat uteliaana ulkona, nuuhkivat maata ja ravistelivat tassujaan. Sitten ne loikkivat innoissaan edestakaisin lumessa ja lapsista se oli hauskaa.

Eikä siinä vielä kaikki, joulun tuntua toi myös Henrik, jonka Elisabet laiva oli tuonut jälleen kotisatamaan, tällä kertaa pidemmäksi aikaa. Lumihiutaleita hatussaan ja säkki olkapäällään Henrik tulla kopisteli sisään. Lapset juoksivat vastaan niin kuin aina, kun isä tulee kotiin. Lapset kysyivät, onko säkissä joululahjoja. Henrik sanoi, että ne ovat 'ensilumen päivän lahjoja' ja ne annetaan tänään, kun ensin syödään.

ensilumi Kukkakylässä

Lapset söivät ruokansa loppuun ihmeen nopeasti ja odottivat kiltisti pöydässä, että Henrik sai ateriansa syötyä. Sitten Henrik pyyhki suunsa ja avasi säkin. Paitsi että siellä oli Henrikin kapteenin puku, siellä oli myös pehmoinen koiralelu lapsille. 

'Iik ihana!' huudahti Emma ja pojatkin ilahtuivat. He veivät lelun heti lastenhuoneeseen ja keksivät sille nimiä.

'Lurppa!', ehdotti Tim.

'Turri', ehdotti Tom.

'Nuppu', ehdotti Emma.

Tällä kertaa lapsille ei tullut eripuraa nimistä, vaan Tom ehdotti, että jokainen nimittää pehmokoiraa kuinka itse haluaa. 

Koiran nimi on siis Lurppa Turri Nuppu. Onhan ihmisilläkin kolme nimeä tai useampikin. Lapset sopivat keskenään, että jokainen saa vuorotellen pitää Lurppa Turri Nuppua yöllä vieressään. Pojat suostuivat siihen, että Emma saa sen yökaveriksi ensimmäisenä.

Lurppa Turri Nuppu tuli uuteen kotiin

Henrik antoi minulle lahjaksi kullanväriset kamman, peilin ja hiusharjan. Ilahduin lahjasta ja halasin Henrikiä. Meille yhteiseksi lahjaksi hän toi ison perheraamatun. Huomasin heti, ettei se ollut suomenkielinen ja sanoin Henrikille, että hän voi lukea sitä ääneen ja suomentaa minulle, koska minä en osaa vieraita kieliä. 

Henrik vastasi: 'Mitä jos opettelisit englantia ?'

Minä, varmaankin silmät pyöreinä, kysyin: 'Miten minä voin sitä oppia?'

Henrik: 'Pastori Hans Liljeroos osaa latinaa, kreikkaa, hepreaa, saksaa, ruotsia ja englantia, jospa kysymme häneltä, haluaisiko hän opettaa?'

Minä: 'Ohhoh.. no kysytään vain, kysyn myös Sofialta, haluaisiko hänkin oppia englantia.' 

Raamattu 1:12, jossa oikea teksti ja kuvat

Henrik järjesti vielä uuden yllätyksen. Hän sanoi, että kampa, harja ja peili kuuluvat yhteen erään toisen lahjan kanssa, mutta se tulee iltapäivällä. Odotin sitä kuin lapsi odottaa joulupäivää. Mietin, mikä on sellainen, mikä tuodaan ja se kuuluu yhteen kamman, harjan ja peilin kanssa ? Olisiko se uusi pyyhe ? Miksi joku toisi minulle pyyhkeen ? En keksinyt mitään muuta.

Iltapäivällä oveen koputettiin ja kun menin ovelle vastaan, siellä lumisateessa seisoi puuseppä Birger Hammarin apupojat Konsta ja Aapeli. Konsta otti lakkinsa päästään ja sanoi: 

'Päivää hyvä rouva, mihin piironki viedään?'

Henrik huikkasi minun selkäni takaa: 

'Tuokaa pojat se vaan sisälle, me hoidamme sen oikeaan paikkaan! Kiitos pojat ja tervehtikää puuseppää meidän puolestamme!'

Konsta ja Aapeli kantoivat varovasti sisään kaunista valkoista peilipöytää. Liikutuin siitä niin, että pieni kyynel tuli silmään. Kun pojat olivat lähteneet, kapsahdin Henrikin kaulaan vielä toisenkin kerran. 

'Kiitos ihan suurenmoisen paljon!' sanoin Henrikille, 'se on kaunis kuin koru'.

Henrik hymyili ja kysyi, mihin haluan peilipöydän laittaa. Me kannoimme yhdessä sen kammariin. Minulla ei ole koskaan ollut noin isoa peiliä!

Ensilumen päivä oli antoisa päivä ja leivoin siitä hyvästä Henrikille omena-kanelipiirasta, josta hän pitää. Tuoksun perässä lapsetkin tulivat pöytään herkuttelemaan, tietysti mukanaan uusi ystävä Lurppa Turri Nuppu."

Amalia 

Lahjat

Lisäsin peilipöydälle vanhan kermakannun ja lautasen pieneksi vesikannuksi ja pesuvadiksi, vaikka ne ovat alun perin astioita, mutta isompia kuin 1:12 esineet. Toisella vadilla on oikeita laventelisaippuan palasia, ne tuovat vähän tuoksua huoneeseen. Konsta ja Aapeli ovat puusepän apupoikia, eivätkä vielä tiedä, että piironki ei ole sama asia kuin peilipöytä. Peilipiironki on erilainen, siinä on laatikoita kuten lipastossa ja päällä on pieni tai isompi peili.

Pienessä Raamatussa, eli mustassa Holy Bible-kirjassa, on oikeasti painettu englanninkielinen teksti ja piirroskuvia. Paljain silmin sitä ei näe lukea, mutta ehkä kokeilen joskus suurennuslasilla. Ihmeellistä ja valloittavaa on miniatyyrimaailma.

Historiaa laventelista

Netissä on artikkeleita, joissa kehoitetaan laittamaan lakanan alle laventelisaippua, jos jalat ovat öisin levottomat. Kokeilin sitä ja se auttoi, kun saippua oli lähellä jalkoja.

Tuli mieleeni, että ennen vanhaan liinavaatekaapeissa pidettiin kuivattua laventelia kangaspusseissa, ehkä jopa samasta syystä, tai sitten tuomaan hyvää tuoksua lakanoihin ja karkoittamaan liinavaatekaapista pois ötököitä. 

Laventelia on ennen käytetty antiseptisena aineena haavojen sidonnassa ja palovammoissa. Laventeliuute alentaa kuumetta ja sillä kurlaaminen helpottaa kurkkukipua ja hammassärkyä. 

Uudet tutkimukset toteavat, että laventeli saattaa auttaa myös joissakin  hiivatulehduksissa. 

Laventeliuutetta käytetään nykyisin apuna univaikeuksiin, joten siinäkin on varmaan hyvä syy siihen, että ennen laventelia pidettiin liinavaatekaapeissa.  Laventelin tuoksuiset lakanat edesauttoivat hyviä yöunia.

Laventelisaippuan voisi laittaa vielä nykyisinkin kaappiin, jossa pidetään lakanoita. Taidanpa kokeilla.

Tuotteet: Minimaailma

Lapsille uudet sängyt

 

" Elokuun 9. päivä - Rakas Päiväkirja 

Kesä on mennyt nopeasti. Keväällä Elisabet vei jälleen Henrikin merille ja me olemme täällä lasten kanssa nauttineet kesästä. Sofian lapset Birgitta ja Lotta ovat olleet usein yökylässä, erityisesti Emman leikkikavereina, mutta myös poikien kanssa he ovat leikkineet pihalla. Henrik on päässyt pari kertaa käymään välillä kotonakin, pari päivää kerrallaan."

 "Viimeksi kun Henrik oli kotona, ostimme lapsille uudet sängyt. He olivat niistä innoissaan, ja pojat leikkivät heti laivaleikkiä kerrossängyssä. Yläpeti ja alapeti ovat nyt olleet yläkansi ja alakansi. He vaihtavat nukkumapaikkaa vuorotellen joka toinen yö, koska yläkannella nukkuvan täytyy olla laivan tähystäjänä. Tietysti he nukkuvat molemmat öisin, mutta mielikuvitusta saa meidän kotona käyttää. Joissakin muissa perheissä se ei ole niin sallittua lapsille, vaan tiukka kuri on tärkeintä joidenkin mielestä. Kyllä meilläkin rajat on lapsille ja lapset suhtautuvat niihin luontevasti.
Emma on nukkunut joka yö räsynukke kainalossa ja peitellyt sen hellästi viereensä iltaisin. Joskus olen kuullut, kun hän kertoo nukelle iltasadun.

  Me aloitimme Sofian kanssa ompeluseurassa käymisen. Eräs leskirouva, joka muutti keväällä tänne Kukkakylään, perusti sellaisen omaan kotiinsa. Hän kutsui rouvia sinne milloin sattui kenetkin kylällä tapaamaan. Me teemme siellä koristeompeleita ja jaamme naisten asioita keskenämme.
Rouva Broderuskella, Brodereuksella, Brodé:lla on viehättävä koti, täynnänsä hänen itse tekemiään koristeompeleita peitteissä, tyynyissä, verhoissa ja pöytäliinoissa. Hän rakastaa erityisesti kukkakuvioita.

  Rouva Brodé tarjoilee meille aina tuoretta maitoa ja itse leipomaansa sokerikakkua. Joskus saamme harvinaista herkkua, kuumaa ihanaa kahvia. Viemme hänelle jotain pientä tuliaista joskus. Lapset ovat sillä aikaa naapuri Eloveenan hoidossa. Kylläpä se virkistää jakaa ajatuksia muiden aikuisten kanssa! Eräs nuori rouva ottaa aina vauvansa mukaan. Hän ei ehdi tehdä käsitöitä, mutta hän haluaa saada keskusteluseuraa. Hän on tainnut saada jo monta hyvää neuvoa kokeneemmilta äideiltä ja hyvä niin.

  Rouva Brodèn mies oli kotoisin ulkomailta ja siksi tuo nimi oli vaikea muistaa. He olivat lapseton pari, mutta rouva on hyvin seurallinen ja muut ihmiset huomioiva. Hänen miehellään oli erikoinen ammatti, hän teki jotakin tutkimusta tohtoreita ja opettajia varten ja joutui matkustamaan sen vuoksi usein eri maissa, kunnes se koitui hänen kohtalokseen ja hän sai vaarallisen taudin jostain kuumasta maasta, olikohan se Egypti ? Olen nähnyt kerran maapallon muotoisen kartan kartanon herran työhuoneessa, mutta en muista, missä kohtaa maapalloa Egypti on.

 Nyt menen hoitamaan Timin polvea, hän kaatui pihalla ja polvesta valuu veri. Onneksi ei mitään pahempaa, pieni haava vain."

Amalia

Sängyistä

Puiset sängyt ovat siistit, tukevat, hyvin tehdyt ja petivaatteet kuuluivat niihin, jotka on liimattu kiinni sänkyihin.
Kerrossängyt saa erotettua kahdeksi eri sängyksi, mikä oli yllätys. Tikapuissa ei ole kiinnikettä, millä ne kiinnittäisi sänkyä vasten, mutta nukketalossa se ei haittaa.

Kurista
 

"Tiukalla kurilla" Amalia päiväkirjassa tarkoittaa 1851 luvun tiukkaa kasvatuskuria, joka oli ankarampaa kuin nykyajassa. Siihen aikaan tottelemattomia lapsia saatettiin kotona tukistaa eli antaa 'tukkapöllyä' ja koulussa opettaja saattoi näpäyttää karttakepillä sormille tai seisottaa luokan nurkkaan häpeämään, jos oppilas oli levoton. Tällaisia ei Kukkakylässä, eikä Armaan perheessä tapahdu. Tarina ei pyri raadolliseen realismiin, koska on kyseessä nukketarina.

Koska Armaan perheen vanhemmat ovat taiteellisesti luovia, he sallivat lastenkin luovuuden ilmaisuja, jos se ei häiritse muuta elämää. He pitävät kuitenkin terveitä rajoja lapsille. Ja sekin on hyvä huomata, että vaikka kirjoitan Amaliasta minä-muodossa, minä en ole Amalia.

Sängyt: Riimikko

Kissatappelu

 

"Ruusula 2.12.1850 - Rakas Päiväkirja ! Tänään oli kissatappelu lasten leikkihuoneessa, kun naapuri Eloveenan kissa Mölli pääsi livahtamaan Roosan perässä sisälle."

 

"Mölli on kiltti ihmisille, mutta se ei siedä muita kissoja ja käy usein niiden kimppuun. Yleensä muut kissat väistelevät sitä ulkona kunnioittavan välimatkan päästä, mutta Roosa ei juurikaan sitä pelkää.

Niinpä ne yltyivät tappelemaan täällä sisällä ja se oli lapsille vähän pelottavaa, kun kaksi kissaa sihisi ja karjui toisilleen ja tassut viuhuivat. Emma huusi minua hätiin ja ajoin tappelupukarit ulos luudalla. Siellä ne juoksivat lumihangessa peräjalkaa ja pian Roosa ajoi Möllin pihapuuhun. Ehkä se oli oikein, että Mölli sai maistaa vähän omaa lääkettään ja huomata, että kyllä naaraskissatkin osaavat puolensa pitää. Roosa jäi istumaan puun juurelle ja vahtimaan, ettei Mölli tule sieltä ainakaan vähään aikaan alas.

Olen katsellut huonekaluja ja tapetteja ohimennen puusepän verstaalla. Tapetteja on niin paljon erilaisia, että on ihan vaikea valita. Odotan, että Henrik ja Tom tulevat kotiin, niin valitaan niitä sitten yhdessä. Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Elisabet laiva lähestyy pian kotisatamaa. Vaistoan sen joka kerta pari viikkoa sitä ennen kun valkeat purjeet alkavat näkyä horisontissa. Meri ei ole vielä jäätynyt, mutta pian se voi olla jäässä. Vähän jännittää, mitä Henrik sanoo talosta. Varmasti hän tutkii sen tarkoin joka puolelta."

Amalia 

Lasten leikkihuoneessa Tim, Emma, Roosa ja Mölli

Lastenhuoneen tavarat

Kaikki muut lastenhuoneen tavarat ovat vanhoja, paitsi Emman räsynukke Liisi ja raitamatto. Vaaleanpunaisen puuhevosen ostin kirppikseltä muutama vuosi sitten. Lipasto on päällystettyä pahvia ja lelut ovat puuta. Leikkihuoneesta voi myöhemmin kehkeytyä jokin muu huone, mutta nyt siellä on hyvin tilaa leikkiä.

 

Emma hoivaa nukkeaan

"Ruusula 29.9.1850 - Rakas Päiväkirjani"

"Olin tänään laittamassa kaalikeittoa, kun kuulin Emman laulavan nukelle tuutulaulua kammarissa. 

'Aa, tuuti lasta, alkutie on sulla vasta..' lauloi Emma sievällä lapsen äänellään. Taisi hän vähän keksiä omiakin sanoja lauluun. 

Talossa oli ennestään vanha puinen nuken kehto, jossa nyt Emman räsynukke Liisi nukkuu. Liisillä on iso punainen suu ja sen vuoksi se on vähän erikoisen näköinen nukke. Emma on hyvä pikku äiti nukelleen, hän rakastaa ja hoivaa ehdoitta ja nuken ulkonäöstä riippumatta.
Emma on kysellyt, milloin isä ja veljet tulevat kotiin. Olen kertonut, että viimeistään jouluksi he tulevat meriltä kotiin. 'Se onkin paras joululahja', sanoi Emma."

Amalia 

 

RÄSYNUKKE

Tilasin räsynuken verkkokaupasta ja sillä oli suu maalattu ihan toiselle poskelle, hassusti vinoon. Yritin korjata sitä punaisella tussilla ja siitä tuli vahingossa iso suu. Piirsin sille myös silmät, kun sillä oli vain ripset. Räsynukella on hauskat letit, sillä on pipo päässä ja raidallinen neulemekko päällä.

KEHTO

Nukkekodin kehto tuli talon mukana, se on tukevaa maalattua puuta ja keinuu.

EMMAN YSTÄVÄKIRJA

Emman Ystäväkirja on tällä sivulla jos haluat lukea

 

Räsynukke: Minimaailma

Vanhat lelut vintille, sekä vähän postin ja koulun historiaa

"3.9.1850 - Rakas Päiväkirja"

"Vein tänään lasten vanhat lelut vintille. Henrik maalasi ne viime keväänä uudelleen ja ne ovat nyt melkein kuin uudet. Luulenpa, että vintti tulee olemaan lapsille kiva leikkipaikka, ehkä joku heistä haluaa siellä nukkuakin. Lapsia on kyllä ikävä.

Kävin postikonttorista hakemassa päivän postin ja siellä oli postikortti sisareltani Sofialta, joka kirjoitti, että he, Sofia ja hänen miehensä Eerikki, tuovat Emman kotiin ensi viikolla. Eivät ehdi jäämään, kun heillä on myöskin kansakouluikäisiä lapsia, Lotta ja Birgitta.

Sofian tytöt menevät innokkaasti uuteen kansakouluun, mutta täällä Kukkakylässä ei ole vielä sellaista. Meillä on kyllä hyvä opettajatar, neiti Snellman, joka tulee kotiin opettamaan laskentoa ja Aapisen lukua Emmalle. Hän pitää myös käsityö - ja laulutunteja. Pojat eivät ole vielä opetuksessa. Joskus neiti Snellman vie Emman pienelle retkelle poimimaan marjoja tai muuten vain kävelemään luontoon. Silloin pojatkin saavat mennä mukaan.

postikortti

 

Emma on toivonut meiltä pianoa. Hän kuuli opettajan soittavan pianoa eräässä juhlassa ja sai siitä innostuksen. Pianohan ei yksistään riitä, täytyisi maksaa myös soiton opetuksesta. Ehkä joskus myöhemmin meillä on siihen varaa.

Menen nyt pihaa siistimään. Aurinko vielä pilkottaa pilvien välistä, vaikka vähän viileää on tänään ollut. Kesäkukat kukkivat vielä, mutta kohtapuoliin ne on otettava pois ruukuista."

Amalia 

ESINEET

Puiset lelut on ostettu noin 25 vuotta sitten, joko kirppikseltä tai silloisesta Tiimarista. 

Postikortti, jossa tyttö soittaa pianoa, on oikea kortti noin 1800-luvun lopulta.

POSTIN HISTORIAA

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Suomeen 6.9.1638. Amalian aikaan, vuonna 1850, postit haettiin vielä postikonttoreista. Postimerkit, postilaatikot ja postien kotiinjakelut tulivat käyttöön vuosina 1856 - 1858.

 

1. suomalainen postimerkki 1856

 

KOULUN HISTORIAA

Ensimmäiset kansakoulut aloittivat Suomessa 1850, mutta niitä ei ollut kaikilla paikkakunnilla. Jotkut aikuiset vastustivat niitä, koska he ajattelivat, että koulussa kirjojen kanssa istuminen tekee lapsista laiskoja. Mutta mitäpä uutta ei oltaisi vastustettu kautta aikojen. 

Kotiopetusta annettiin niin, että opettaja tuli kotiin opettamaan lapsia. Kotiopetusta annetaan vieläkin. Yhdysvalloissa oli vuonna 2007 noin 1,5 miljoonaa kotioppijaa. Iso-Britanniassa heitä oli noin 48.000 kouluvuonna 2016 - 2017. Suomessa oli 414 kotioppijaa vuonna 2018.

Aapinen oli ensimmäinen suomenkielinen kirja, jonka kirjoitti Mikael Agricola vuonna 1543 ja sen nimi oli 'Abckiria'. Se oli ensin tarkoitettu aikuisten oppikirjaksi papeille, jotka opettivat lukutaitoa, mutta Aapisesta, vähän eri muodossa, tuli myöhemmin lasten lukutaidon oppikirja kouluihin. Aapisen symbolina on kautta aikojen ollut aapiskukko, joka on ollut jo 1500 - luvulla puolalaisen aapisen kannessa. 

 

kotikoulu 1880

 

Historian tiedot ja 2 alinta kuvaa : Wikipedia, public domain