Henrikin yllätyslahjat nukkekotiin

 "7. lokakuuta 1851 Tiistaina, Brigittan nimipäivänä"

"Rakas Päiväkirja, olipas meillä hauska päivä! Lapset olivat hyvällä tuulella koko päivän ja innostuivat laulamaan jo nyt joululauluja. Siinä samassa huomasimme, että uusi valkoinen lumi sataa maahan. Kissat Roosa ja Mölli juoksivat uteliaana ulkona, nuuhkivat maata ja ravistelivat tassujaan. Sitten ne loikkivat innoissaan edestakaisin lumessa ja lapsista se oli hauskaa.

Eikä siinä vielä kaikki, joulun tuntua toi myös Henrik, jonka Elisabet laiva oli tuonut jälleen kotisatamaan, tällä kertaa pidemmäksi aikaa. Lumihiutaleita hatussaan ja säkki olkapäällään Henrik tulla kopisteli sisään. Lapset juoksivat vastaan niin kuin aina, kun isä tulee kotiin. Lapset kysyivät, onko säkissä joululahjoja. Henrik sanoi, että ne ovat 'ensilumen päivän lahjoja' ja ne annetaan tänään, kun ensin syödään.

ensilumi Kukkakylässä

Lapset söivät ruokansa loppuun ihmeen nopeasti ja odottivat kiltisti pöydässä, että Henrik sai ateriansa syötyä. Sitten Henrik pyyhki suunsa ja avasi säkin. Paitsi että siellä oli Henrikin kapteenin puku, siellä oli myös pehmoinen koiralelu lapsille. 

'Iik ihana!' huudahti Emma ja pojatkin ilahtuivat. He veivät lelun heti lastenhuoneeseen ja keksivät sille nimiä.

'Lurppa!', ehdotti Tim.

'Turri', ehdotti Tom.

'Nuppu', ehdotti Emma.

Tällä kertaa lapsille ei tullut eripuraa nimistä, vaan Tom ehdotti, että jokainen nimittää pehmokoiraa kuinka itse haluaa. 

Koiran nimi on siis Lurppa Turri Nuppu. Onhan ihmisilläkin kolme nimeä tai useampikin. Lapset sopivat keskenään, että jokainen saa vuorotellen pitää Lurppa Turri Nuppua yöllä vieressään. Pojat suostuivat siihen, että Emma saa sen yökaveriksi ensimmäisenä.

Lurppa Turri Nuppu tuli uuteen kotiin

Henrik antoi minulle lahjaksi kullanväriset kamman, peilin ja hiusharjan. Ilahduin lahjasta ja halasin Henrikiä. Meille yhteiseksi lahjaksi hän toi ison perheraamatun. Huomasin heti, ettei se ollut suomenkielinen ja sanoin Henrikille, että hän voi lukea sitä ääneen ja suomentaa minulle, koska minä en osaa vieraita kieliä. 

Henrik vastasi: 'Mitä jos opettelisit englantia ?'

Minä, varmaankin silmät pyöreinä, kysyin: 'Miten minä voin sitä oppia?'

Henrik: 'Pastori Hans Liljeroos osaa latinaa, kreikkaa, hepreaa, saksaa, ruotsia ja englantia, jospa kysymme häneltä, haluaisiko hän opettaa?'

Minä: 'Ohhoh.. no kysytään vain, kysyn myös Sofialta, haluaisiko hänkin oppia englantia.' 

Raamattu 1:12, jossa oikea teksti ja kuvat

Henrik järjesti vielä uuden yllätyksen. Hän sanoi, että kampa, harja ja peili kuuluvat yhteen erään toisen lahjan kanssa, mutta se tulee iltapäivällä. Odotin sitä kuin lapsi odottaa joulupäivää. Mietin, mikä on sellainen, mikä tuodaan ja se kuuluu yhteen kamman, harjan ja peilin kanssa ? Olisiko se uusi pyyhe ? Miksi joku toisi minulle pyyhkeen ? En keksinyt mitään muuta.

Iltapäivällä oveen koputettiin ja kun menin ovelle vastaan, siellä lumisateessa seisoi puuseppä Birger Hammarin apupojat Konsta ja Aapeli. Konsta otti lakkinsa päästään ja sanoi: 

'Päivää hyvä rouva, mihin piironki viedään?'

Henrik huikkasi minun selkäni takaa: 

'Tuokaa pojat se vaan sisälle, me hoidamme sen oikeaan paikkaan! Kiitos pojat ja tervehtikää puuseppää meidän puolestamme!'

Konsta ja Aapeli kantoivat varovasti sisään kaunista valkoista peilipöytää. Liikutuin siitä niin, että pieni kyynel tuli silmään. Kun pojat olivat lähteneet, kapsahdin Henrikin kaulaan vielä toisenkin kerran. 

'Kiitos ihan suurenmoisen paljon!' sanoin Henrikille, 'se on kaunis kuin koru'.

Henrik hymyili ja kysyi, mihin haluan peilipöydän laittaa. Me kannoimme yhdessä sen kammariin. Minulla ei ole koskaan ollut noin isoa peiliä!

Ensilumen päivä oli antoisa päivä ja leivoin siitä hyvästä Henrikille omena-kanelipiirasta, josta hän pitää. Tuoksun perässä lapsetkin tulivat pöytään herkuttelemaan, tietysti mukanaan uusi ystävä Lurppa Turri Nuppu."

Amalia 

Lahjat

Lisäsin peilipöydälle vanhan kermakannun ja lautasen pieneksi vesikannuksi ja pesuvadiksi, vaikka ne ovat alun perin astioita, mutta isompia kuin 1:12 esineet. Toisella vadilla on oikeita laventelisaippuan palasia, ne tuovat vähän tuoksua huoneeseen. Konsta ja Aapeli ovat puusepän apupoikia, eivätkä vielä tiedä, että piironki ei ole sama asia kuin peilipöytä. Peilipiironki on erilainen, siinä on laatikoita kuten lipastossa ja päällä on pieni tai isompi peili.

Pienessä Raamatussa, eli mustassa Holy Bible-kirjassa, on oikeasti painettu englanninkielinen teksti ja piirroskuvia. Paljain silmin sitä ei näe lukea, mutta ehkä kokeilen joskus suurennuslasilla. Ihmeellistä ja valloittavaa on miniatyyrimaailma.

Historiaa laventelista

Netissä on artikkeleita, joissa kehoitetaan laittamaan lakanan alle laventelisaippua, jos jalat ovat öisin levottomat. Kokeilin sitä ja se auttoi, kun saippua oli lähellä jalkoja.

Tuli mieleeni, että ennen vanhaan liinavaatekaapeissa pidettiin kuivattua laventelia kangaspusseissa, ehkä jopa samasta syystä, tai sitten tuomaan hyvää tuoksua lakanoihin ja karkoittamaan liinavaatekaapista pois ötököitä. 

Laventelia on ennen käytetty antiseptisena aineena haavojen sidonnassa ja palovammoissa. Laventeliuute alentaa kuumetta ja sillä kurlaaminen helpottaa kurkkukipua ja hammassärkyä. 

Uudet tutkimukset toteavat, että laventeli saattaa auttaa myös joissakin  hiivatulehduksissa. 

Laventeliuutetta käytetään nykyisin apuna univaikeuksiin, joten siinäkin on varmaan hyvä syy siihen, että ennen laventelia pidettiin liinavaatekaapeissa.  Laventelin tuoksuiset lakanat edesauttoivat hyviä yöunia.

Laventelisaippuan voisi laittaa vielä nykyisinkin kaappiin, jossa pidetään lakanoita. Taidanpa kokeilla.

Tuotteet: Minimaailma

Ostoksia kauppalaivasta

"9. syyskuuta 1851 Kukkakylä"

"Tänään tiistaina kävimme anoppini Briitta Armaan ja lasten kanssa satamassa, kun sinne oli ankkuroitunut kauppalaiva. Väkeä oli sankoin joukoin ostamassa kauppalaivan myyntituotteita. Lapset huomasivat heti suklaapatukoita myyntipöydällä. Täytyihän niitä lapsille ostaa ja he ilahtuivat siitä suuresti. Anoppini osti lankoja ja pellavaa, hän kutoo sukkia miehelleen, eli apelleni Eerikki Armaalle. Apellani on sama etunimi kuin Sofian miehellä ja heidät erotetaan toisistaan kun appeani sanotaan 'Erkki herraksi'.

Mereltä tuli yhtäkkiä tuulenpuuska ja lennätti silkkihuiveja myyntipöydältä korkealle ilmaan. Värikkäät huivit - vaaleansiniset, purppuranpunaiset ja kullankeltaiset - liehuivat ilmassa ja sinivalkopukuiset merimiehet juoksivat niiden perässä ja yrittivät saada niitä kiinni. Samaan aikaan valkoiset lokit parveilivat niiden yläpuolella vaaleansinistä taivasta vasten. Olipa se värikäs näky ja ihmiset katselivat sitä tapahtumaa lumoutuneena syksyn kuulaassa aurinkoisessa säässä. Huivit saatiin kiinni, paitsi ei yhtä punaista huivia, joka jatkoi vapaata liitoaan merelle päin ja nousi yhä ylemmäs taivaalle kiemurrellen ja liehuten.

Ostin kauppalaivasta pienen taulun, kolme pitsiliinaa ja Emman sänkyyn ruusutyynyn, sekä pippuria, teetä ja kanelia. Ihailin yhtä hamekangasta, mutta en nyt tällä kertaa ostanut sitä. Siinä oli kultakoristeita tummalla pohjalla, ah kuinka hienoa !"

Amalia

Emman uusi ruusutyyny

Amalia ihailee uutta taulua

kolme pientä pitsiliinaa

Suklaista historiaa

"Englannissa aloittivat tunnetut suklaavalmistajat, kuten Cadbury, Fry ja Rowntree: vuonna 1847 Joseph Fry valmisti ensimmäisen kiinteän suklaapatukan ja vuonna 1863 Cadbury toi markkinoille suklaarasian."
Lähde: Wikipedia

Tuotteet: Huuto.net

Beige virkattu torkkupeite nukketaloon

 "5. syyskuuta 1851 Perjantai"

"Rakas Päiväkirja. Sain nyt valmiiksi torkkupeiton kammariin. 

Kouluopetus alkoi maanantaina ja tämä ensimmäinen viikko on lapsilta sujunut hienosti. Neiti Snellman opettaa heitä välillä samaan aikaan ja välillä erikseen. Tom ei tarvinnut uutta Aapista, kun hän voi käyttää Emman viime vuoden kirjaa.

Emma on välillä Tomin tukena, vaikka Tom ei sitä aina haluaisikaan. 

Timillä kuluu aika hyvin naapurin poikien kanssa ulkoleikeissä. 

Ajattelen Henrikiä, niinkuin aina, kun hän on merillä. Pyydän Taivaan Isältä joka aamu suojelusta, ettei tulisi kovia myrskyjä merellä. 💕

Kukkakylässä on kaikki hyvin, elämä sujuu kylässä omalla painollaan.

Ompeluseura kokoontuu edelleen ja saamme vaihtaa siellä kuulumisia ja ajatuksia naisten kesken. Eräänä päivänä nuori rouva vauvan kanssa ei päässyt tulemaan ja rouva Brodé ilmoitti siitä meille:

"Herttuatar ei pääse tänään tulemaan, mutta hän lähetti paljon terveisiä teille, kun tapasimme sattumalta".

Kaikki katsoivat toisiaan ja kysyivät: "Herttuatar?"

"Niin", vastasi rouva Brodé, "hän on herttuatar Linda von Rosenberg, mutta hän ei yleensä mainitse arvonimeään, ellei joku sitä kysy. Minä kuulin sen postikonttorissa, tehän tiedätte konttorin Justiinan, joka ei malta olla kertomatta kylän uutisia."

"Hän on kyllä tavallisen oloinen", sanoi pastorin Eveliina rouva, "mikä on tietysti ihan hyväkin asia".

"Minun mielestäni aatelisarvon pitää näkyä ulospäin", sanoi tohtorin rouva Anna Wallin ja nosti nykerönenäänsä ylemmäs.

En sanonut siihen mitään, koska Anna Wallin on aina kehoittamassa meitäkin palkkaamaan palvelusneidin huushollia pitämään. Ei me ainakaan vielä sellaista tarvita, mutta Anna rouvaa se haittaa, koska hän haluaisi esiintyä fiinissä seurassa.

Rouva Brodé vaihtoi heti puheenaihetta, hän kun ei halua, että ompeluseurasta tulisi juorukerho. Hän oli olettanut meidän jo tietävän herttuattaren aatelisarvosta, sillä käymmehän kaikki postikonttorissa."

Amalia

Virkattu torkkupeitto

Torkkupeitto

Virkkasin tämänkin vuorotellen pylväillä ja kiinteillä silmukoilla. Kaikkiin reunoihin virkkasin samanlaisen koristeen kuin päiväpeittoon. 

Myös pojille uudet virkatut päiväpeitot

 "Rakas Päiväkirja, tein myös Timille ja Tomille uudet päiväpeitot. Hekin saivat valita itse langan värin ja he valitsivat lilan. Nyt lastenhuone on iloisen värikäs. Ehkä joskus tapetoimme sen huoneen, mutta nyt tein pitsisen boordin seinään ja silitin verhot." 

Amalia

Tom ja uudet päiväpeitot

Lapset leikkivät arvausleikkejä

Lastenhuoneen pirteät värit

Peittojen värit määräytyivät oikeastaan siitä, mitä lankaa minulla oli kaapissa. Virkkasin poikien peitot myös pylväillä ja kiinteillä silmukoilla, mutta en tehnyt reunaan koristetta, niinkuin Emman peittoon. Tässä helppo ohje, jos kiinnostaa virkata pikkupeitot. Lankojen värit voivat olla mitkä tahansa.

PÄIVÄPEITE

- Virkkaa 4 krs kiinteillä silmukoilla, tässäkin sängyn pituus = työn leveys.
- *1 krs pylväitä, 3 krs kiinteitä silmukoita*
- Toista edellistä vielä ainakin 3 kertaa, riippuen sängyn leveydestä. Jos sängyssä on paksut petivaatteet, kerroksia voi tarvita enemmän.
- Viimeisenä 5 krs kiinteitä silmukoita pylväskerroksen jälkeen.
- Jatka lankaa katkaisematta kiinteillä silmukoilla kiertäen työn ympäri 3:lta sivulta. Näin tulee molempiin pitkiin reunoihin 5 kerrosta kiinteitä silmukoita.
- Suorista peitot kostean liinan alla yön yli ja kuivata peitot.

TYYNY

 
- Virkkaa kiinteillä silmukoilla sopivan kokoinen suorakaiteen muotoinen pala, jonka taitat kahtia.
- Kiinnitä reunat virkkaamalla, paitsi yksi reuna jätä auki.
- Täytä tyynypussi pehmeällä kankaalla.
- Virkkaa tyynyn reunoihin (ei välttämättä taitekohtaan) 2 kerrosta kiinteitä silmukoita ja näin pussi samalla sulkeutuu ja tyynyyn tulee pieni reunake.

Virkattu päiväpeitto Emmalle

 "30. elokuuta 1851 - Rakas Päiväkirja !

Tein Emmalle päiväpeiton, hän sai itse valita langan värin Sofian kaupassa..."

"Tein peitettä ompeluseurassa, jossa käyvät myös tohtorin rouva Anna Wallin, naapurimme rouva Maiju Eloveena, kartanon rouva Gertrud Granholm, pastorin rouva Eveliina Liljeroos, kanttorin rouva Gunilla Wuorela, sekä nuori rouva jolla on vauva ja tietysti itse leskirouva Brodè, joka pitää ompeluseuraa. 

Meillä on aina hauskaa siellä ! 

Onneksi meidän miehemme eivät kuule kaikkea, mitä siellä puhumme. Hyvässä tarkoituksessa vitsailemme vähän heidän kustannuksellaan, kaikella rakkaudella. Se vähentää pieniä arjen harmeja, kun saa nauraa välillä. Kukaan näistä rouvista ei juorua juttujamme eteenpäin, sen verran jo heitä tunnen ja sen tiedän.

Esimerkiksi viime kerralla rouva Eveliina Liljeroos kertoi miehensä hassusta tavasta iltaisin ennen nukkumaan menoa. Pastori kiertää joka ilta heidän talonsa ulkopuolelta ensin vastapäivään, sitten toisen kerran myötäpäivään, ja tarkistaa kaikki paikat. Sitten hän menee tikapuille istumaan ja ihailee tähtitaivasta hetken ennen kuin tulee sisään. Kerran hän kiipesi aika korkealle tikkailla ja Eveliina rouva huuteli jo ikkunasta, että tulisi jo sisään, ennenkuin tipahtaa alas. Pastori oli vain vastannut siihen 'hysss'. Kerroin siihen perään Henrikin tavasta keksiä sävellyksiä ja hyräillä pihalla lintujen tahtiin. Minua se tapa kyllä vähän liikuttaa, rouvia hiukan hymyilytti ja nuori rouva tirskahti.

Emma ilahtui, kun peite tuli valmiiksi. Teen vielä tyynyn samasta langasta."

Amalia A.

päiväpeite Emmalle

Päiväpeitteestä

Virkkasin peitteen Novitan virkkauslangasta vuorotellen kiinteillä silmukoilla ja vuorotellen pylväillä.
Asetin virkkaustyön poikkisuunnassa sängylle, kuten kuvasta näkyy. Eli työn leveys = sängyn pituus.

Virkkasin lopuksi peitteen kolmeen reunaan 1 krs kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen joka neljänteen silmukkaan 6 pylvästä viuhkamaisesti. Päätyreunaan en tehnyt koristereunaa, eli siihen päätyyn, missä tyyny on. *Lisäsin myöhemmin vielä toisen samanlaisen koristereunan, koska ompelin petivaatteet sänkyyn, jotka nostivat päiväpeiton reunaa ylemmäs. 

Tuli siitä aika kodikas päiväpeitto pikku Emma tytölle. Emman sänky on aikuisen nuken mittainen, koska ei löytynyt mieluista lasten sänkyä.

Uudelleen järjestelyä

 

 "Rakas Päiväkirja 24. elokuuta 1851"

"Onpas tänään pilvinen päivä. Allakka ennusti kyllä sadetta.

Henrik oli tapansa mukaan istumassa pihalla kun huusin hänelle ikkunasta:

'Henrik !' ... ei hän kuullut mitään, hyräili jotain laulua.

'Henrik !' huusin uudelleen. Ei kuullut.

'HENRIK !' huusin nyt isommin. 

Amalia huutelee ikkunasta

Kuulin kun herra Eloveena huikkasi Henrikille omalta pihaltaan: 

'Taitaa Kapteenillakin olla kapteeni'.

Henrik kääntyi katsomaan minua ja kysyi: 'Mitä nyt ?'

'Tule auttamaan, siirretään huonekaluja lasten huoneeseen.'

'Tulen kohta, nyt on inspiraatio kesken..' sanoi Henrik ja jatkoi hyräilyä.

'Ei kun nyt, minun pitää viedä pyykit kohta Iitalle pesuun', vastasin.

Henrik inspiroituu pihalla

Henrik huokaisi ja tuli sisään. Kannoimme klaffilipaston lasten kammariin, kun tänä kouluvuonna on Emmalla varmaan enemmän läksyjä ja Tom aloittaa myös koulun Katariina Snellmanin kotiopetuksessa syyskuun alussa. Lipaston ääressä he voivat kirjoittaa, lukea ja laskea kotitehtäviä. Kannoimme myös vaatekaapin omasta kammaristamme lasten huoneeseen. He voivat pitää siinä leluja ja koulukirjoja. 

'Miten voin tehdä läksyjä kun pojat mölyää?' tuhahti Emma.

'Poikien pitää olla silloin hiljaa tai mennä pihalle leikkimään', vastasin.

'Siinäs kuulitte', sanoi Emma pojille. 

Emma näytti olevan iloinen uusista kalusteista. Henrikille klaffilipasto oli ollut tärkeä kirjoituspaikka, mutta hän luopui siitä suosiolla lasten takia. Emma laittoi heti Liisi-nuken kaappiin nukkumaan ja sanoi, että se on nyt Liisin oma koti. 

Pojat veivät kaapin ylähyllylle puujunansa ja varasivat ylähyllyn itselleen huutamalla: 'april ylähylly!' 

'Ei voi varata noin: april, april.. ', sanoi Emma. 

'Se on jo varattu !' vastasi Tom. 

'Sillä sipuli !' täydensi Tim.

Klaffilipasto lasten huoneessa

Kaapin uusi paikka lastenhuoneessa

Kysyin Henrikiltä : 'Miksi saat aina pihalla inspiraatioita sävellyksiin ?'

Henrik hymyili ja vastasi : 'Pikkulintujen laulurytmit ovat kiehtovia, kuuntelisit sinäkin joskus. Saan niistä ideoita omiin lauluihin.'

'Vieläkö linnut laulavat, näin syksyllä ?' kysyin.

'Vielä', vastasi Henrik, 'täytyy vain osata kuulla'.

Annoin Henrikille suukon poskelle. 

Siirsimme myös kammarin taulut saliin. Kammariin ei jäänyt nyt muuta kuin meidän sänky. Kammarin seinät pitää tapetoida jossain vaiheessa. Vasta sen jälkeen voi suunnitella sinne jotain muuta. Olemme katselleet tapetteja puusepän verstaalla ja puuseppä Birger Hammar sanoi, että muutaman viikon päästä tulee laivalla uusia tapetteja myyntiin. Odotan niitä kovasti.

Minun ikioma säveltäjäni sai mennä sitten takaisin inspiraationsa pariin, mutta ei kuulemma enää huvittanut. Huomenna SV Elisabet taas lähtee merille ja me jäämme lasten kanssa valmistautumaan koulun aloitukseen. Nyt vien ne pyykit Iitalle, että saamme ne puhtaina pian takaisin. Taidan maksaa tällä kertaa ylimääräistä, että Iita silittää ne myös."

Amalia Armas

Taulut salissa

Lapsille uudet sängyt

 

" Elokuun 9. päivä - Rakas Päiväkirja 

Kesä on mennyt nopeasti. Keväällä Elisabet vei jälleen Henrikin merille ja me olemme täällä lasten kanssa nauttineet kesästä. Sofian lapset Birgitta ja Lotta ovat olleet usein yökylässä, erityisesti Emman leikkikavereina, mutta myös poikien kanssa he ovat leikkineet pihalla. Henrik on päässyt pari kertaa käymään välillä kotonakin, pari päivää kerrallaan."

 "Viimeksi kun Henrik oli kotona, ostimme lapsille uudet sängyt. He olivat niistä innoissaan, ja pojat leikkivät heti laivaleikkiä kerrossängyssä. Yläpeti ja alapeti ovat nyt olleet yläkansi ja alakansi. He vaihtavat nukkumapaikkaa vuorotellen joka toinen yö, koska yläkannella nukkuvan täytyy olla laivan tähystäjänä. Tietysti he nukkuvat molemmat öisin, mutta mielikuvitusta saa meidän kotona käyttää. Joissakin muissa perheissä se ei ole niin sallittua lapsille, vaan tiukka kuri on tärkeintä joidenkin mielestä. Kyllä meilläkin rajat on lapsille ja lapset suhtautuvat niihin luontevasti.
Emma on nukkunut joka yö räsynukke kainalossa ja peitellyt sen hellästi viereensä iltaisin. Joskus olen kuullut, kun hän kertoo nukelle iltasadun.

  Me aloitimme Sofian kanssa ompeluseurassa käymisen. Eräs leskirouva, joka muutti keväällä tänne Kukkakylään, perusti sellaisen omaan kotiinsa. Hän kutsui rouvia sinne milloin sattui kenetkin kylällä tapaamaan. Me teemme siellä koristeompeleita ja jaamme naisten asioita keskenämme.
Rouva Broderuskella, Brodereuksella, Brodé:lla on viehättävä koti, täynnänsä hänen itse tekemiään koristeompeleita peitteissä, tyynyissä, verhoissa ja pöytäliinoissa. Hän rakastaa erityisesti kukkakuvioita.

  Rouva Brodé tarjoilee meille aina tuoretta maitoa ja itse leipomaansa sokerikakkua. Joskus saamme harvinaista herkkua, kuumaa ihanaa kahvia. Viemme hänelle jotain pientä tuliaista joskus. Lapset ovat sillä aikaa naapuri Eloveenan hoidossa. Kylläpä se virkistää jakaa ajatuksia muiden aikuisten kanssa! Eräs nuori rouva ottaa aina vauvansa mukaan. Hän ei ehdi tehdä käsitöitä, mutta hän haluaa saada keskusteluseuraa. Hän on tainnut saada jo monta hyvää neuvoa kokeneemmilta äideiltä ja hyvä niin.

  Rouva Brodèn mies oli kotoisin ulkomailta ja siksi tuo nimi oli vaikea muistaa. He olivat lapseton pari, mutta rouva on hyvin seurallinen ja muut ihmiset huomioiva. Hänen miehellään oli erikoinen ammatti, hän teki jotakin tutkimusta tohtoreita ja opettajia varten ja joutui matkustamaan sen vuoksi usein eri maissa, kunnes se koitui hänen kohtalokseen ja hän sai vaarallisen taudin jostain kuumasta maasta, olikohan se Egypti ? Olen nähnyt kerran maapallon muotoisen kartan kartanon herran työhuoneessa, mutta en muista, missä kohtaa maapalloa Egypti on.

 Nyt menen hoitamaan Timin polvea, hän kaatui pihalla ja polvesta valuu veri. Onneksi ei mitään pahempaa, pieni haava vain."

Amalia

Sängyistä

Puiset sängyt ovat siistit, tukevat, hyvin tehdyt ja petivaatteet kuuluivat niihin, jotka on liimattu kiinni sänkyihin.
Kerrossängyt saa erotettua kahdeksi eri sängyksi, mikä oli yllätys. Tikapuissa ei ole kiinnikettä, millä ne kiinnittäisi sänkyä vasten, mutta nukketalossa se ei haittaa.

Kurista
 

"Tiukalla kurilla" Amalia päiväkirjassa tarkoittaa 1851 luvun tiukkaa kasvatuskuria, joka oli ankarampaa kuin nykyajassa. Siihen aikaan tottelemattomia lapsia saatettiin kotona tukistaa eli antaa 'tukkapöllyä' ja koulussa opettaja saattoi näpäyttää karttakepillä sormille tai seisottaa luokan nurkkaan häpeämään, jos oppilas oli levoton. Tällaisia ei Kukkakylässä, eikä Armaan perheessä tapahdu. Tarina ei pyri raadolliseen realismiin, koska on kyseessä nukketarina.

Koska Armaan perheen vanhemmat ovat taiteellisesti luovia, he sallivat lastenkin luovuuden ilmaisuja, jos se ei häiritse muuta elämää. He pitävät kuitenkin terveitä rajoja lapsille. Ja sekin on hyvä huomata, että vaikka kirjoitan Amaliasta minä-muodossa, minä en ole Amalia.

Sängyt: Riimikko

Toinen kerta toden sanoo

"13. toukokuuta 1851 Ruusula
Rakas Päiväkirja
Eräänä päivänä olimme koko perhe salissa ja Henrik pysähtyi kesken lauseen tuijottamaan kohti seinää. Hän nousi ylös ja tarkasteli seinää joka puolelta ja kääntyi sitten minuun päin sanoen : "Miksi et sanonut mitään ?"

"Mitä en sanonut?" kysyin.

"No tiedät kyllä, huomaat aina kaiken mikä liittyy kotiasioihin. Tapettihan on täynnä kupruja. Miten sen noin huonosti tapetoin ? " vastasi Henrik.

Lapsetkin alkoivat tarkastella tapettia, osoittelivat sormillaan ja huutelivat: "täälläkin on yksi ruttu" ja "täällä" ja "tuolla". Lapsille se oli leikkiä etsiä ruttuja tapetista, mutta näin, että Henrikiä se vähän harmitti.

Henrik sanoi: "Laita saali harteille ja lähdetään käymään verstaalla."

Henrik marssi heti tallille valjastamaan Auroraa ja lapset juoksivat hänen perään, mutta toppuuttelin heitä laittamaan viitat päälle, kun tuuli oli kylmä.

Henrik on sellainen, ei aikaile missään asiassa.

Verstaalla valitsimme yhdessä entistä paksumman tapetin, jossa on medaljonkikuvioita. Lapset olisivat halunneet tapetin, jossa on nallen kuvioita, mutta saliin sitä ei voi laittaa.

Kotiin tullessa näimme naapuri Eloveenan pihalla ja Henrik pyysi häntä avuksi tapetoimaan ja irrottamaan vanhaa tapettia seinästä irti. Herra Eloveena keksikin vanhalle tapetille uutta käyttöä, kun Henrik lupasi antaa ne tapetin palaset hänelle. Hän aikoi päällystää niillä jotain säilytyslaatikoita.

Heti sitä seuraavana päivänä sali tapetoitiin uudelleen ja nyt se on siisti, ei kuprun kuprua missään. Ei tarvitse peitellä kupruja tauluilla ja toivoa, etteivät vieraat huomaisi niitä.

Tapetoinnin jälkeen kävimme Emman kanssa kävelyllä, niinkuin meillä on tapana, ja tuuli kantoi savun hajua meille päin. Kukkakylän viereisen metsän keskellä poltetaan kaskea, uudisasukkaat raivaavat siellä itselleen tilaa. Naiset, lapset ja miehet ahkeroivat siellä savun keskellä pitkien sauvojen kanssa, pitäen tulta hallinnassa. Tuhka ravitsee maata ja sitä on sitten hyvä viljellä. Mahtaa savu kirvellä silmiä, mutta työ on tehtävä.

Huomasin kävellessä, että kenkäni pohja vähän irvistelee reunasta, täytyy viedä piakkoin suutarille kaikkien kengät korjattavaksi. Tomin kengänpohjissa näkyy olevan jo pienet reiät. Suutari kun vaihtaa niihin uudet pohjat, ne ovat sitten kuin uudet kengät taas. Lapsille täytyy ommella uusia vaatteitakin, taidan ottaa mallin vanhoista ja tehdä samanlaiset mutta isommat. Pieneksi jääneet vaatteet lahjoitan jollekin lapsiperheelle.

Täytyykin katsoa, mitä kankaita on tällä kertaa Sofian kaupassa. Pitkään aikaan ei ole tullut uusia kangasmalleja ja kylän rouvat ovat kyselleet Sofialta, josko olisi jo tulossa uutta silkkiä, samettia, pitsiä, pellavaa ja puuvillaista lakanakangasta. Talollisten emännät maatiloilla kutovat itse kankaansa, mutta meidän keskustakotiin ei edes mahdu kangaspuut.

Nyt alan keittämään perunoita ja kastiketta. Huomenna Henrik menee veljensä Kaarlen kanssa kalastamaan, toivottavasti he saavat saalista."

Amalia

Tapetointi

Kiinnitin uuden tapetin kaksipuolisella teipillä ensin seinän kokoiselle kartongille ja sitten kartongin teippasin seinään. Ikkuna-aukot leikkasin molempiin ennen sitä.

Vanha tapetti irtosi kevyesti vetämällä, eikä seinään jäänyt jälkeäkään liisteristä eikä liimasta. Näytti siltä, että vain tapetti oli imenyt itseensä kaiken liiman ja seinäpinta oli hylkinyt sitä. Ehkä näin ei käy kaikissa nukketaloissa, mutta tätä nukkekotia ei ole alunperin tehty tuunattavaksi.

Ikkunanpuitteet tein kierrätyspahvista leikatuista listoista ja ikkunalasit Prisman A6 kokoisesta kirkaskalvosta, jota askarteluun myydään. Nekin kiinnitin kaksipuolisella teipillä.

Pitsiverhot ja tapetti: Miniland

Emma, Tom ja Henrik salissa ja uusi tapetti

Huutokauppalöydöt

 

"Ruusula 31. maaliskuuta 1851

Rakas Päiväkirja, kävimme Henrikin ja lasten kanssa kartanon huutokaupassa eilen. Siellä on aina paljon väkeä ja paljon käytettyä tavaraa myynnissä."

 

"Meklarina toimi kartanon tallimestari Lauri Laukka. Huutokauppa oli tällä kertaa kaikkea muuta kuin rauhallinen, kiivaita huutoja käytiin milloin mistäkin tavarasta. Laukan vasara paukutti pöytää puheensorinan yli.

Henrik taisteli Jeesus-taulusta kanttorin rouvan Gunilla Wuorelan kanssa. Henrik harvoin ihastuu johonkin esineeseen noin paljon, mutta ymmärrän häntä kyllä, se on kaunis ja herkkä maalaus. Lopulta hän voitti huudon, vaikka hinta alkoi olla jo kipurajalla. Henrik ihasteli taulua vielä kotona ja istui hiljaa sen edessä, kun se oli ripustettu seinälle.

Minä taistelin isosta matosta, josta kilpailivat myös suutari Nikke ja pari rouvaa, joita en tunne. Tom myös huuteli tarjouksia minun puolestani ja sai yleisön hymyilemään. Kun lopulta voitimme huudon matosta, Tom sai yleisöltä taputuksia ja hän kumarteli joka suuntaan kiitokseksi. Pitihän minunkin ihastella mattoa vielä kotona, siinä on taitavasti kudottuja pieniä kukkakuvioita.

Roosa livahti meidän vaatekaappiin nukkumaan ja huomasimme sen vasta illalla myöhään, kun se kömpi sieltä ulos ja alkoi naukumaan päästäkseen pihalle. Emme vieläkään tiedä, kenen kissa se on, mutta yhä enemmän se täällä Ruusulassa on näyttänyt viihtyvän. Olemme jo antaneet sille kermaa ja silakkaa, vaikka aluksi arastelin sitä syöttää, jos onkin jonkun naapurin kissa. Hiiret eivät tule enää meidän pihalle, joten hyvin on Roosa kermansa ansainnut."

Amalia

maton runsaat kuviot

Roosa etsii nukkumapaikkaa

Henrik ja Amalia ihastelevat ostoksia

Jeesus-taulu seinällä

Ostokset

Punavihreät sävyt yhdistetään mielikuvissa usein jouluun, mutta nehän ovat oikeasti kesän värejä; punaisia, sinisiä ja keltaisia kukkia vihreällä nurmella. ('no onkos tullut kesä nyt talven keskelle...')

Olen ihastunut kaikenvärisiin nukkekodin mattoihin, varsinkin turkkilaisiin ja georgiaanisiin. Ne ovat ihmeen taitavasti ja pikkutarkasti kuvioitu. Tämä matto on kooltaan 21,5 x 15 cm + hapsut. 

Tauluun ihastuin kyllä ensin, se on kopio harvinaisen kauniista maalauksesta.

Ohessa vielä kuva edelliseen postaukseen liittyen, kun päällystin lipaston laatikoiden sisäpohjat valkoisella kontaktipaperilla, eli dc-fixillä.

Matto ja taulu: Huuto.net

Tapetointihaaste ja vähän mööpeleitä makuukammariin

"Ruusulan talo 18. maaliskuuta 1851

Rakas Uusi Päiväkirja, edellinen päiväkirjani tuli täyteen viime joulukuussa ja nyt sain Sofialta lahjaksi tämän uuden, punaisen päiväkirjan. Tämä on niin ihana, että miten raaskin kirjoittaa uusille puhtaille sivuille." 💝

"Koko alkuvuosi on ollut vähän hankalaa aikaa tänä vuonna 1851. Olimme pitkään sairaana koko perhe ja tohtori ja sisar kävivät täällä meitä tutkimassa monta kertaa. Sofia toi meille ruokaa oven taakse. Myös pastori kävi, vaikka yritin kieltää, ettei hän saisi tartuntaa. Ehkä hänen rukouksensa auttoi, koska aloimme vähitellen parantua sen jälkeen. Nyt Henrik ja lapset ovat jo pirteitä, mutta minun täytyy vielä nukkua yhdet päiväunet, jotta jaksan iltaan asti.

Henrik alkoi heti toivuttuaan hääräämään talon töitä, hän on jopa keittänyt meille lämmintä keittoa ja lakaissut lattioita. Hän nousi toissa-aamuna hereille kukonlaulun aikaan ja reipas viheltely alkoi pian kuulua salista ja myös outoa kolinaa. Kun nousin petistä ylös ja laskeuduin saliin, huomasin, että puolet salin seinistä oli jo tapetoitu. Henrik ei ole ennen tapetoinut seiniä ja tapetissa oli vähän kupruja, mutta en sanonut siitä mitään. Kyllä tapetti muuttaa tunnelmaa ja tämä kellertävä uusi tapetti antaa vähän valoisuuttakin huoneeseen. Olipa se iloinen yllätys ! 💕

 

beige tapetti jossa pieniä kukkia

Lounaan jälkeen Henrik valjasti meidän uuden ruskean tamman vaunujemme eteen ja kävimme puusepän verstaalta ostamassa makuukammariin tilatut mööpelit; klaffipiirongin, tuolin ja vaatekomeron. Piirongista tuli heti Henrikin lempipaikka, kun hän kirjoittelee siinä runoja, laulunsanoja ja kirjeitä. Henrik sai tänään veljeltään Kaarlelta kirjeen, jossa hän kyseli vointiamme ja ilmoitti, että hän oli saanut kalaverkkoja valmiiksi, jos niitä tarvitsemme.

Henrik lukee kirjettä, Amalia nukkuu

Ompelin kukkaverhon kammariin, silitin ja ripustin sen ikkunaan ja otin sen jälkeen pienet päiväunet. Roosa hyppäsi heti viereeni nukkumaan. Lapset viihtyvät pihalla hyvin ja he tekivät sinne pari lumiukkoa. Joululahjaksi saatu kelkka on ollut kovassa käytössä. Kotiopettaja tulee taas ensi viikolla Emmalle opettamaan luku- ja laskutehtäviä. Tänä vuonna hän aikoo opettaa myös maantietoa ja eläinoppia.Musiikkitunnit ovat edelleen Emmalle mieluisia ja nyt, kun Henrik on kotona, he laulavat joskus yhdessä. Henrik on koettanut saada poikiakin laulamaan, mutta he eivät siitä innostu. Meidän perheestä ei taida tulla laulava perhe, kuten kanttori Wuorelan perheestä, jossa 7 sisarusta laulaa kauniisti kuorossa. Varmaan heidän pienemmätkin lapset, joita on myös 7, ryhtyvät laulamaan, kunhan kasvavat isommiksi."

Amalia

Pyöreä pitsimatto

Pyöreän pitsimaton tuolin alle virkkasin 'tiskirätin' ohjeella, joka on Moda-lehden numerossa 08/2012. 

Tapetointihaaste oikeasti

Käytin tapetoinnissa ensin tapettiliisteriä ohjeen mukaan. Ensin näytti ihan hyvältä lopputulos, mutta hetken päästä tapetti alkoi kupruilla, kun se kastui liisteristä. Kuivuttuaan se kutistui vähän takaisin. Ei siinä kaikki, kuivumisen loppuvaiheessa alkoi kuulua nukketalon seinistä napsahduksia, kun tapetti irtoili seinistä. En tiedä, käykö muille tapetoijille näin, mutta ehkä syynä on tuon talon pintamateriaali, kun sitä ei ole tarkoitettu tuunattavaksi. Lisäilin PVA liimaa irronneisiin kohtiin 2 - 3 kertaa uudelleen lattasiveltimellä. Nyt tapetti ei ole enää irtoillut, mutta luulen, että se olisi helppo vetää irti seinästä vieläkin. Plus siinä on nyt ruttuja, kun monta kertaa sitä korjailin. 

PS: Vaihdoin tapetin ja ikkunat myöhemmin. Käytin tapettia komeron taustaseinään.

Huonekalut ja verhokangas: Miniland, Tapetti ja liisteri: Minimaailma

Koko perhe koolla

"Ruusulassa 18.12.1850 keskiviikkona, Nicolain nimipäivänä

Rakas Päiväkirja, vihdoinkin on koko perhe koolla !"

"Henrik ja Tom löysivät tänne uuteen taloomme ja Henrik vaikutti olevan tyytyväinen taloon, vaikka tein talokaupat yksin. Heillä oli mukana iso yhteinen joululahjapaketti lapsille. Tom väittää tietävänsä, mitä paketissa on, mutta hän ei saa kertoa sitä muille. Emma kyseli, onko paketissa uusi nukke ja Tim uteli, onko paketissa uusi keinuhevonen. Tom vastasi heille tomerasti: 'Ei saa kysellä, koska se on joulusalaisuus!' Tänä vuonna sovimme Henrikin kanssa, etten minä anna lahjoja, koska meillä on uusi koti ja leivon kaikki jouluherkut itse. Onhan tässä talossa lahjaa kerrakseen koko perheelle.

vasemmalta Tom, Emma ja Tim

Tom näytti kasvaneen matkalla ja on entistäkin vakaamman oloinen, vaikka on ollut sitä jo ennenkin. Tom onkin meidän perheen 'pikkumies', hän pitää käsillä tekemisestä ja häneen voi aina luottaa. Tim on vilkkaampi ja kekseliäämpi, mutta hän ei niin välitä ruumiillisista askareista. Leikeissä he täydentävät toisiaan hyvin. Emma on huolehtiva ja iloinen, sekä musikaalinen tyttö ja äidin pikku apulainen.

 

Emma ihmettelee joulupakettia

Mitä kirjoittaisin Henrikistä .. hän on rakas mieheni ja arvostettu kapteeni. Hän on nuorekas ja musikaalinen, sekä taitava vähän kaikessa, mitä hän tekee. En oikein keksi mitään, mitä hän ei osaisi tehdä. Minusta on aina hauskaa katsoa, kuinka ihmiset tervehtivät häntä kunnioittavasti kaikkialla minne menemme. Henrik on aika tunteellinen ja romanttinenkin. Hän kirjoittaa runoja ja laulujen sanoja. Hän tykkää joskus keppostella kuten Tim ja silloin minusta tuntuu, että minulla on kolme poikaa. Parasta Henrikissä on se, ettei hän komentele minua liikaa, vaikka lapsille ja merimiehille hän pitää kyllä sopivasti järjestystä.

 

Amalia ja Henrik

Tilasin puusepältä samanlaiset salin kalusteet kuin herra Granholmin iso-isoäidillä oli ja jotka nyt ovat kartanon pohjoissiivessä pikkusalissa. Kartanon herra esitteli kerran sitä huonetta kevätjuhlien aikaan ja ihastuin tuollaisiin Ludvigin aikaisiin kalusteisiin. Ludvig XVI oli Ranskan kuningas 1774 - 1792.

Henrik toi minulle lahjaksi pienen maalauksen, johon on maalattu kaunis aatelisnainen. Hän sanoi, että hänelle tuli siitä minut mieleen, vaikka enhän ole samannäköinen kuitenkaan. Kaunis ajatus kylläkin. Asetin maalauksen makuukammariin.

maalaus

 

Menemme kaikki yhdessä kartanon joulujuhliin, jonne tulee myös Sofian perhe. Henrik aikoo kysellä kartanon tallimestari Laukalta, että olisiko hänellä tietoa myytävistä hevosista. Me tarvitsemme hevosen ja reen. Naapuri Eloveenan tallissa olisi tilaa meidän hevoselle ja he ovat eläinrakkaita ihmisiä, joten se olisi turvallinen paikka hevoselle, eikä talli olisi meistä kaukana.

Tallista tuleekin mieleeni, miksi joulua vietetään. Pieni Jeesus-lapsi syntyi eläinsuojassa, koska ei ollut tilaa majatalossa, silloin kun Marian synnyttämisen hetki tuli. Käymme myös joulukirkossa kaikki yhdessä. Onneksi mieheni Henrik lähtee sinne mielellään, toisin kuin sisareni Sofian mies Eerikki Saariluoma, joka aina torkkuu kirkon penkissä, mutta ehkä hän on työstään väsynyt, kauppiaalla kun joulukuu on vuoden kiireisintä aikaa."

Amalia 

koko Armaan perhe koolla ja uudet mööpelit

Rauhallista Joulua toivoo Armaan perhe

ja myös Roosa ja Mölli

 

 Toivotan tervettä ja rauhallista Joulun aikaa kaikille ja hyvää uutta vuotta 2022 !

Tuotteet: Minimaailma

Kissatappelu

 

"Ruusula 2.12.1850 - Rakas Päiväkirja ! Tänään oli kissatappelu lasten leikkihuoneessa, kun naapuri Eloveenan kissa Mölli pääsi livahtamaan Roosan perässä sisälle."

 

"Mölli on kiltti ihmisille, mutta se ei siedä muita kissoja ja käy usein niiden kimppuun. Yleensä muut kissat väistelevät sitä ulkona kunnioittavan välimatkan päästä, mutta Roosa ei juurikaan sitä pelkää.

Niinpä ne yltyivät tappelemaan täällä sisällä ja se oli lapsille vähän pelottavaa, kun kaksi kissaa sihisi ja karjui toisilleen ja tassut viuhuivat. Emma huusi minua hätiin ja ajoin tappelupukarit ulos luudalla. Siellä ne juoksivat lumihangessa peräjalkaa ja pian Roosa ajoi Möllin pihapuuhun. Ehkä se oli oikein, että Mölli sai maistaa vähän omaa lääkettään ja huomata, että kyllä naaraskissatkin osaavat puolensa pitää. Roosa jäi istumaan puun juurelle ja vahtimaan, ettei Mölli tule sieltä ainakaan vähään aikaan alas.

Olen katsellut huonekaluja ja tapetteja ohimennen puusepän verstaalla. Tapetteja on niin paljon erilaisia, että on ihan vaikea valita. Odotan, että Henrik ja Tom tulevat kotiin, niin valitaan niitä sitten yhdessä. Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Elisabet laiva lähestyy pian kotisatamaa. Vaistoan sen joka kerta pari viikkoa sitä ennen kun valkeat purjeet alkavat näkyä horisontissa. Meri ei ole vielä jäätynyt, mutta pian se voi olla jäässä. Vähän jännittää, mitä Henrik sanoo talosta. Varmasti hän tutkii sen tarkoin joka puolelta."

Amalia 

Lasten leikkihuoneessa Tim, Emma, Roosa ja Mölli

Lastenhuoneen tavarat

Kaikki muut lastenhuoneen tavarat ovat vanhoja, paitsi Emman räsynukke Liisi ja raitamatto. Vaaleanpunaisen puuhevosen ostin kirppikseltä muutama vuosi sitten. Lipasto on päällystettyä pahvia ja lelut ovat puuta. Leikkihuoneesta voi myöhemmin kehkeytyä jokin muu huone, mutta nyt siellä on hyvin tilaa leikkiä.

 

Pari virkattua mattoa lisää nukkekotiin

 "Ruusula 26.11.1850 - Rakas Päiväkirjani, Tein kammariin ja ulko-oven eteen uudet matot."

"Lapset ovat leikkineet joka päivä lumessa ja tulevat sisälle posket iloisen punaisina ja sopivasti nälkäisinä, niin että ruoka on hyvin maistunut.

Sain kirjeen Henrikiltä ja he voivat siellä hyvin. Tom lähetti meille terveisiä ja hän oli oppinut merimatkalla tekemään merimiessolmuja. Hän kokee varmaankin olevansa oikea merimies ja on siitä ylpeä.

Saimme kutsun Granholmin kartanon joulukuussa pidettävään joulujuhlaan, joka järjestetään joka vuosi. Kartanon juhlasalissa on joka vuosi esiintynyt kamariorkesteri ja pitkä, kauniisti katettu pöytä on notkunut aina herkkuja. Kartanon pihalle on joka vuosi rakennettu komea lumilinna lasten iloksi ja lumilinnan oven pieliin on yleensä veistetty lumesta kaksi hevosta. Lumihevosten kaulaan on ripustettu havuista tehdyt seppeleet, joita on koristanut punaiset silkkinauhat. Kartanon tallimestari Laukka on kätevä käsistään ja tallipoikien avustuksella hän on rakentanut joka vuosi nämä hienoudet joulujuhlaa varten. Sofia ja hänen perheensä on myös saanut kutsun ja menemmekin sinne sitten yhdessä."

Amalia  

 

Kammarin uusi raitamatto

   Uusi matto oven edessä

Matot

Virkkasin matot kiinteillä silmukoilla ja pikkumatossa pari kerrosta maton molempiin päihin myös pylväillä.

Hapsut tein yhdistämällä yhteen hapsuun 6 langanpätkää ja vetämällä koukulla lankanipun maton silmukoiden välistä, taitetun lankanipun puolivälistä. Lankanipun keskikohdan lenkistä vedin lankojen päät läpi, niin että kiristämällä muodostuu solmu, joka pitää hapsun kiinni.

Kammarin maton värit ovat lila, valkoinen ja beige, pikkumatossa punainen ja beige. Lanka on Novitan virkkauslankaa. Suoristin matot kostean liinan välissä yön yli.

Vähän joulua kotiin

"23.11.1850 Ruusula - Rakas Päiväkirja

Tein vähän kotia jouluisemmaksi, vaikka vielä huonekaluja puuttuu."

 

"Ripustin joulukranssit ulko-oveen ja salin ikkunaan, lyijylasityöt ripustin salin ja kyökin ikkunoihin. Joulumaton levitin salin lattialle ja Roosakin saa siinä nyt kävellä. Hiljennyimme lasten kanssa ihailemaan ikkunasta kaunista lumisadetta, joka hiljalleen satoi valkoiseen maahan.

Nyt täytyy jo lämmittää takkaa ja uunia puilla, saamme pilkottuja puita naapuriltamme Eloveenalta. He ovat harvinaisen avuliaita ihmisiä. Olen vienyt heille itse kutomiani villasukkia vähän hyvityksenä avusta. Rahaa he eivät ota koskaan vastaan.

Laukkuryssät kiertelevät taas kylää, niinkuin aina joulun alla. En osta heiltä mitään, kun sisareni Sofian miehellä on oma kauppa, josta teemme useimmiten ostokset. He tuovat meille tavarat ovelle asti ja Sofialta saan kuulla ensimmäisenä uutuuksista. Jouluksi ostan kahvipapuja, että saamme Henrikin kanssa herkutella joulukahvilla. Teen itse suklaamakeiset ja leivonnaiset ja tietysti jouluruoat.

Nyt en ehdi muuta kirjoittaa, kun Tim meinaa lähteä ulos pihalle ilman hattua. Täytyy juosta perään."

Amalia 

 

Tim, Emma ja Amalia ihailevat lumisadetta ikkunoista

Joulukranssi ovessa

Lyijylasityö ikkunassa

Lumipeite pihalla

 

Joulukoristeet

Kranssit ja lyijylasityöt ovat vanhoja, tyttäreni nukketalosta. Joulumaton ohje on aiemmassa postauksessa.

Lumipeite pihalla

Tein lumipeitteen pihalle leikkaamalla valkoisesta, käytetystä fleecehuovasta sopivan palasen.

 

Hauskaa Joulun odotusta !

Sängyn päälle virkattu koristetyyny

"Ruusulan talo 13.11.1850 - Rakas Päiväkirjani
Tein valmiiksi valkean tyynynpäällisen sängyn päälle, se sopii päiväpeiton kanssa yhteen."

"Elämä on ollut arkista aherrusta ja iloa lapsista. Emma on oppinut soittamaan hyvin nokkahuilua ja laulaa kauniisti. Tim on luonteeltaan sellainen, että keksii hyvin leikkejä itsekseenkin, mutta on saanut myös ystäviä naapuritaloista. He leikkivät usein laivaleikkejä ja poikien puheissa kuuluu sanoja 'tyyrpuuri' ja 'paarpuuri' ja 'reivatkaa purjeet'. Tim antaa muidenkin poikien olla laivan kapteeneja välillä. Henrik saa etäistä ihailua Timin kavereilta, kun hän on ihan oikea kapteeni. Henrik taitaa olla heidän mielestään suuri sankari.

Emman serkut Lotta ja Birgitta kävivät täällä yhden päivän ja yön vierailulla ja voi sitä kikatusta, eivät malttaneet nukahtaa, vaikka kynttilätkin sammutin. Pimeässä talossa kikatus kuului myöhäiseen iltaan asti. Henrik ei olisi sitä hyväksynyt, mutta ajattelin, että harvoin he saavat nukkua yhdessä, niin en komentanut tyttöjä kuin kerran nukkumaan. Olisi luullut, että aamulla olisi tytöillä ollut uni silmissä, mutta kikatus ja tirskuminen jatkui vielä aamullakin. Muistan kyllä omastakin lapsuudestani, kuinka pienetkin asiat saivat silloin nauramaan, kun ystävien kanssa leikittiin.

Tapasin eräänä päivänä torilla pastori Liljeroosin, joka kyseli, miksi emme olleet käyneet kirkossa viime aikoina. Olipa hauskaa huomata, että meidän poissaolomme oli huomattu. Ei ole vain tullut käytyä, kun Henrik on vielä merillä. Ehkä sitten menemmekin lasten kanssa keskenämme kirkkoon, eihän tästä ole kuin kävelymatka sinne. Pieni Kukkakylän kirkko on mäen päällä ja talvella siinä on liukas mäki, jossa kylän lapset laskevat mäkeä. Mäkeä sanotaan 'kirkkomäeksi'. Uskoisin, että Henrik ostaa meille joskus kirkkovaunut ja reen ja hevosen, niin voisimme mennä kirkkoon arvokkaammin, kuin kahlaamalla lumisessa mäessä. Hameen helmat ovat sitten märkinä kun kirkon penkissä istuu. Vaikka eihän Herra siihen katso, vaan sydämeen. Kirkossa on ihana tunnelma talvisin, kun kymmenet kynttilät loistavat ja kylän väki laulaa virsiä. Messun päätteeksi saamme siellä lämmintä mustaherukkamehua ja tuoreita vastaleivottuja vehnäleipiä. Pastorin vaimo on ahkera ja taitava leipuri ja ehkä jotkut kyläläiset menevät myös sen vuoksi kirkkoon sunnuntaisin. Ei se ole ollenkaan huono tapa houkutella ihmisiä sanankuuloon. Kaikki lähtevät messun päätyttyä hengellisesti virkistyneinä kotiinsa ja lapset tietysti iloisesti mäkeä laskien."

Amalia 

TYYNY

Virkkasin tyynyn kiinteillä silmukoilla, paitsi yhden kerroksen ylälaitaan pylväillä ja sen jälkeen vielä pari kerrosta kiinteillä silmukoilla. Tyynyn täytteeksi laitoin isoja vanutyynyjä ja kiinnitin tyynyn kiinni virkkaamalla.

Koristereunat virkkasin samoin kuin päiväpeitossa ketjusilmukoilla kahteen kerrokseen. Pylväiden kohdalta pujotin ketjusilmukoilla ja kiinteillä silmukoilla (2 krs) virkatun nauhan, jonka sidoin rusetille.  Lanka on Novitan virkkauslankaa.