Tervetuloa !

Tervetuloa! Täällä sisustetaan vähitellen kahta 1:12 nukketaloa. Nukke-Amalian "historiallista päiväkirjaa" voi lukea aika ajoin. Mineily on aikuisten harrastus, miniatyyriesineet ja päiväkirjan tarinat sopivat noin yli 14-vuotiaille. Pienemmille lapsille voi lukea Ystäväkirjan runoja.

Nimipäivä


29.3. Nimipäiväonnittelut kaikille, joiden nimi on Jouni, Joni tai Joonas!

14. tammikuuta 2023

Uutta nukkekotiin ja Anna Amalian huilumusiikkia

"14. tammikuuta 1852"

"Rakas Päiväkirja, joulu meni ja uusi vuosi tuli. Tein uuden vuoden lupauksen, että saan tänä vuonna kirjani valmiiksi. Henrik on kovasti kannustanut siinä ja vahtinut lapsia sillä aikaa, kun kirjoitan. Yllättäen myös Henrikin veli Kaarle on kannustanut minua. Kaarle! Ikuinen vanhapoika, joka rakastaa vain suolaisia merituulia ja suuria kalasaaliita! Enpä olisi uskonut, että hän olisi niin vapaamielinen, että kannustaisi naista kirjoittamaan kirjaa. En ole kertonut kirjoittamisesta muille, en edes siskolleni Sofialle vielä.

Kirjan kirjoittamisen myötä olen tarkkaillut ihmisiä ja ympäristöä uusin silmin. Jokaisen ihmisen elämässä olisi jotain aineksia kirjan tarinoiksi. Olen vähän ottanut mallia kirjan roolihahmoihin elävistä ihmisistä, mutta en niin paljon, että se olisi tunkeilevaa, tai tunnistettavaa. Olen tarkkaillut säätä ja kaikkea muuta ympärillä aistittavaa, sillä tarkoituksella kuinka siitä kirjoittaisin. Se on rikastuttanut elämää. Kuinka pienestä onkaan elämän rikkaus lopultakin kiinni, että vain avaa aistinsa huomaamaan kauneutta ympärillään.

Ostimme Henrikin kanssa uuden ison maton ja tuolin saliin. Vielä puuttuu paljon kodista, mutta vähitellen sisustamme sitä. Ensimmäinen vieras, joka istahti uuteen tuoliimme, oli pastori Liljeroos, joka opetti taas englantia minulle ja Sofialle, nyt vaihteeksi täällä Ruusulassa. Tuoli sai kestävyyskoetuksen ison pastorin alla, mutta hyvin näytti tuoli kestävän, vaikka siro tuoli onkin. Puuseppä Hammarin tekemät mööpelit ovat kyllä olleet kestäviä. 

Henrik on säveltänyt paljon viime aikoina, mutta hän kaipaisi soittimia lisää. Nyt hänellä on lainassa Granholmin kartanolta viulu, josta hän ei ole kovin innostunut soittimena. Viulun ääni on kaihoisa ja Henrik pitää keveistä tunnelmista musiikissa. Ehdotin hänelle poikkihuilua, ja Henrik tuhahti siihen: 'Se on naisten soitin!' Ei kyllä minun mielestäni ole vain naisten soitin, mutta en väittänyt vastaan. Olen kuullut Anna Amalian säveltämiä huilusonaatteja joskus kartanon juhlissa ja mielestäni ne ovat ylen kauniita. Se musiikki vie ajatukset jonnekin romanttisen linnan puutarhoihin vihreiden lehvien alle. 

Täytyy lähteä nyt postikonttoriin, jos olisi tullut postia. Toivottavasti rouva Justiina Junno ei nyt tällä kertaa juoruile kylän ihmisistä, on vähän kiusallista kuunnella niitä, kun itse ei haluaisi osallistua siihen. Kerran rouva Justiinan juttua tuli niin paljon, että se ei loppunut vaikka kävelin jo ulos postikonttorin ovesta. Yhden kirjeenkin lähettäminen vie aikaa aina mahdottomasti."

Amalia

Uusi iso matto ja käsinojaton tuoli salissa


Tarvikkeet

Olisin ostanut toisen käsinojallisen tuolin, mutta ei ollut niitä enää roosan värisellä kankaalla. Tässäkin tuolissa on roosa vakosamettiverhoilu, joka on vähän tummempi sävyltään kuin nuo muut kalusteet. Ei haittaa, tuoli on kyllä nätti. Matto on kaupan suurinta kokoa ja kokoaa hyvin kalusteet yhteen. Sininen posliinimaljakko ja tekokukat ovat vanhoja, ne olivat ennen Barbien talossa.

Anna Amaliasta

Alla on linkit YouTube videoihin, Anna Amalian musiikkia:




Anna Amalia di Hohenzollern (1723-1787) oli preussilainen prinsessa joka avioitui salaa vuonna 1743 seikkailullisen paroni Friedrich von der Trenckin kanssa. Paronin seikkailut inspiroivat Victor Hugoa ja Voltairea oopperoissa. Raskauden näkyessä salainen avioliitto paljastui. Anna Amalian veli Frederick II määräsi prinsessan Quedlinburgin luostariin ja perui liiton, sekä vangitsi paronin 10 vuodeksi, jonka aikana pari kirjoitteli kirjeitä toisilleen. Siihen aikaan oli tyypillistä lähettää aatelisnaisia luostariin, jos kosijat eivät olleet suvun mieleen. Anna Amaliasta tuli luostarissa abbedissa. Hän oli taitava soittaja ja säveltäjä. Oheisessa muotokuvamaalauksessa on ilmeisesti viitattu hänen raskauteensa, koska on maalattu yksi nappi auki. Ennen jotkut taidemaalarit kätkivät maalauksiin vinkkejä mallin elämästä. Tarina ei kerro, kasvoiko myös lapsi luostarissa, mutta sekään ei ollut epätavallista siihen aikaan.

On ollut myös toinen Anna Amalia (1739-1807), joka oli saksalainen prinsessa ja avioliiton kautta herttuatar, Herzogin Anna Amalia von Braunschweig-Wolfenbûttel. Nämä Annat voi ehkä sekoittaa keskenään, mutta hän oli eri näköinen muotokuvamaalauksissa. Hänkin oli musikaalinen. 


Anna Amalia di Hohenzollern, kuva: Wikipedia, public domain

Matto ja tuoli: Minimaailma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kivat kommentit piristävät päivää :)