Amalian vanhat astiat ja veden käyttö 1850-luvulla

"31.8.1850 - Rakas Päiväkirja"

"Tarkastin tänään vanhat astiamme, olivat onneksi säilyneet ehjinä muutossa. Toistaiseksi ne ovat muuttotavaroina lattialla, kaappia meillä ei vielä ole. Juhlapäivinä käytämme kultaisia haarukoita, lusikoita ja veitsiä, arkisin tavallisia.

Tänään en ehdi muuta kirjoittaa, pitää viedä lakanat pyykki-Iitalle pestäviksi. Hän tuo puhtaat pyykit takaisin aina hymysuin, kun maksan pesusta taalerin enemmän kuin muut. Hän tekee hyvää työtä, talvisinkaan ei ole yhtään pyykkiä pudonnut avantoon.

Ajattelen paljon Henrikiä ja poikia, toivottavasti merellä ei ole ollut myrskyjä."

Amalia 

 

TARVIKKEET

Astiat on ostettu yli 20 vuotta sitten tyttäreni nukketaloon. Tilasin ulkomailta soppakauhat, muut astiat ovat kirppislöytöjä. Lautaset, kulhot ja kastelukannu ovat posliinia. Pieni pikari, soppakauhat ja hopean väriset aterimet ovat metallia, muut astiat ovat muovia. Kori vaikuttaa aidolta luonnonmateriaalilta, joka on maalattu.

HISTORIAA VEDENKÄYTÖSTÄ

1850 - luvulla ei ollut Suomessa vielä vesijohtoja tai viemäreitä. Pyykit pestiin jokien ja järvien avannoissa talvisin. Talousvettä saatiin joko omista pihakaivoista tai kylän kaivosta, josta vettä kuljetettiin taloihin hevoskyydeillä isoissa tynnyreissä. Jos jossakin oli tulipalo, vesi piti sinnekin kuljettaa tynnyreissä ja ämpäreissä. 

Viemäreinä toimivat esimerkiksi ojat, joissa oli puukansi ja kivivahvistus. Puisia viemäreitä käytettiin lähinnä sadevesien johtamiseen. Puuceet tulivat yleiseen käyttöön vasta 1800-luvun lopulla. Emalipotta oli joka taloudessa välttämätön. 

Astiat pestiin peltivadeissa keittiöissä. Ihmiset peseytyivät saunoissa ja lapsia kylvetettiin peltisoikoissa. Kaupungeissa ei saanut rakentaa omia saunoja pihoille tulipalovaaran vuoksi, vaan siellä saunottiin yleisissä saunoissa. Saunoja on ollut Suomessa jo vuonna 1640. Juhlapyhinä oli sauna aina käytössä, puhuttiin 'Juhannussaunasta', 'Morsiussaunasta' ja 'Joulusaunasta'. Saunoissa myös sairaat hoidettiin ja lapset synnytettiin.

Vuosina 1870 - 1876 rakennettiin Helsinkiin ensimmäinen vesijohto- ja viemäriverkosto ja vesilaitos aloitti toimintansa. Sen myötä veden välityksellä leviävät kulkutaudit vähenivät Suomessa merkittävästi, kuten lavantauti ja kolera.

Vuonna 2003 Unesco julkaisi raportin, jonka mukaan Suomessa on maailman paras veden laatu.

Tietojen lähde: Wikipedia